Vappuna on syytä juhlia

Viisi vuotta sitten Englannissa syntyi pentue, jota oli hartaasti odotettu. Vielä muutama viikko kului, ennen kuin saimme vahvistuksen Sirpan kautta, että sieltä on tulossa meille kauan odottamamme pentu.

Tomera pörrökarvainen ja erittäin itsenäinen karvanapero saapui Suomeen heinäkuussa. Syntymäpäiväänsä nyt kihara(mutta ei pörrö)karvainen itsenäinen matami viettää pyjamassa. Leikkaushaavan takia meillä on Nopan kanssa hiljaiseloa vielä puolitoista viikkoa.

Tasan kolme vuotta sitten Noppa sai karvaisen syntymäpäivälahjan kun haimme Taran Kajaanista. Noppa oli hakureissulla mukana.

Tara oli pieni ja laiha kahdeksan kuukauden ikäinen härpätin, täynnä eloa vaikka toinen etujalka oli rautaa täynnä murtuman jäljiltä ja siitä raudasta törrötti iso mutteri. Se mutteri takertui joka paikkaan ja sitten huusin minä kauhusta ja koira kivusta. Heti ensimmäisenä arkipäivänä veimme Taran Mevettiin, jossa eläinlääkäri Axelsson poisti vihdoin raudan jalasta. Onnettomuus, jossa Taran jalka oli murtunut, oli tapahtunut jo tammikuun lopussa.

Meitä peloteltiin siitä, miten typerää ja uhkarohkeaa on ottaa aikuisen nartun seuraksi lähes saman ikäinen samaa sukupuolta oleva koira. Meillä taisi olla onnea, sillä Noppa oli karvalahjastaan erittäin tyytyväinen vaikka välillä se kävikin Nopan hermoille.

Ainoa kerta, jolloin veri on lentänyt, on tapahtunut kun Tara on purrut kieleensä. Rautahermoinen Noppa kesti hyvin Taran huonon hermorakenteen aiheuttamat tilanteet ja Taran rajunkin käyttäytymisen.

Taran kanssa olen tehnyt töitä enemmän kuin yhdenkään pikkupennun kanssa. En aloittanut sen kanssa alusta, vaan sieltä takaa, alun takaa. Kaikki piti opettaa sille, jopa puruluun syöminen ja etenkin ihmisten, koirien ja uusien tilanteiden kohtaaminen. Noppa on ollut siinä suureksi avuksi, ilman sitä emme olisi onnistuneet niin hyvin.

Nyt kolmen vuoden työn jälkeen Tara alkaa olla kuin normaali koira. Yhä sillä on käyttäytymistä, jota en hyväksy ja jota en ymmärrä, mutta periaatteessa se on kohtuullisen yhteiskuntakelpoinen.

syntymäpäiväsankari pyjamassaan (joka on kiinni valjaissa) päiväunilla. Noppa oli niin väsynyt, ettei älynnyt laittaa kieltä takaisin suuhun...

Kommentit

  1. Onnea molemmille vielä kerran!!! Vapputytöt :)

    VastaaPoista
  2. Vappuneidille ja Vappufrouvalle onnittelut!
    Aivan sydäntä särkee tuo Taran menneisyys.
    Tara varmaan osaa joka päivä sanoa teille, että olette ihania, kun haitte minut kotiin sieltä! ;) Tai ainakin sanoisi, jos osaisi! Siitä olen miljoonavarma.

    VastaaPoista
  3. Onnea! Onpa söpö pyjamatyttö ♥

    VastaaPoista
  4. Karvahirviöt kiittävät onnitteluista!

    Tara on meidän oma kotikahelimme, hullu puutarhuri, joka on meille hyvin tärkeä. Sillä on krooninen halipula ja kaikesta kaheliudestaan huolimatta se on erittäin rakastettava tapaus. Siinä missä Noppa on vähän Jakke Jäyhä, Tara näyttää hyvin avoimesti, että hän rrrrrrrakastaa kauhiasti. Pusujen määrä on loputon ellei sitä estä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei-toivottuja perennoja

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa