kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

25.8.2012

Hyvät treenit, sanoisi Tara ja erinomainen kisasuoritus, sanon minä

Viime keskiviikkona oli Taran toinen avoimen luokan tokokoe. Toukokuun jälkeen ollaan käyty treeneissä neljä (!) kertaa ja kisapäivän aamuna otin pari kertaa kauko-ohjausliikkeitä. Siinä kaikki. Toki kesäkuun alussa olleet ensimmäiset avoimen luokan tokokisat voi lukea Taran treeneiksi. Siis viisi ja puoli treenikertaa.

Vaikka tulin hyvissä ajoin kisapaikalle (tosin navigaattori ohjasi ensin 16 kilometriä vikasuuntaan), olin viimeinen avoimen luokan osallistuja ja kisa aloitettiin lähes saman tien, etuajassa. Sain Nopan häkkiin ja saman tien menin Taran kanssa  paikallaoloon. Tara pysyy siinä kuin Lootin vaimo, siitä ei tarvitse huolehtia.

Tara on sen verran yksiaivoinen tapaus, että se keskittyy vain yhteen asiaan. Onneksi olen saanut (kolmen vuoden työn jälkeen) sen keskittymään tekemiseen niin, ettei se sitten tee muuta. Ellei sada. Se on sille liikaa, siis sade ja tekeminen. Toinen pakan sekoittava asia saattaisi olla sateenvarjot. Minulla oli siis syy hermoilla, ei itse suorituksen vaan sateen takia. Pilvet olivat todella mustat, mutta meidän onneksemme ukkonen (jylinästä viis sanoo Tara, mutta ne pisarat!) ja sade alkoivat vasta palkintojen jaon aikana.

Tara taisi luulla että tulimme taas treeneihin, tyypilliseen tapaan myöhässä ja väärällä hihnalla kehään... Kenttä oli Taralle uusi ja porukka samoin, mutta ei se haittaa! Hyvät treenit tuumasi Tara ja hyvä suoritus sanoi tuomari.

Kaikki meni nappiin ja ne liikkeet joista ei tullut kymppiä, olivat minun mokaamiani. Pisteitä tuli 192/200, toinen sija ja kunniapalkinto.

Tämän vuoden puolella pitäisi käydä vielä yksi tokokoe. Taralla on kaksi avoimen luokan koetta takana, kaksi ykköstulosta, yksi luokkavoitto ja yksi toinen sija. Jos saisin sille sen viimeisen ykköstuloksen seuraavista kisoista niin olisi koulutustunnus TK2 kasassa. Jos en, täytyy jatkaa kisaamista :)

Noppa treenaa voittajaluokan liikkeitä vielä tämän vuoden lopun, ehkä ensi vuonnakin. Sen kanssa mennään sitten kun me kummatkin osaamme liikkeet.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti