ei ole hitaasti kiihtyvä diesel, ehei...

...vaan kiihtyy niin nopeasti ettei jarruja aina löydy. Kuulostaa ihan Taralta, mutta kommentti koski Fionaa. Tosin sillä erotuksella että Fionalla ei leikkaa kone kiinni kuten Taralla.

Viikko oli hyvin tokopainotteinen, tätikoirat olivat lähinnä seuraajan osassa ja Fiona teki hommia. Noppa oli vain vähän mukana koska sillä oli taas vatsa sekaisin ja se kestää aina monta päivää. Tunnarin Noppa pääsi harjoittelemaan Riitan koulutuksessa. Aikamoista sähläämistähän se taas oli, mutta joka kerta otti oikean ja toi sen minulle

Fionan kanssa opiskeltiin tokoa keskenämme, Riitan ja Mikan koulutuksessa ja tiistain pentutokossa. Paljon uutta asiaa ja erinomaisia neuvoja ja paljon kehuja Fionasta. Kuten Mika totesi, sieltä (sähköjäniksestä) kuoriutuu aito virkamies kun hommia aletaan tekemään.

Kotona keskustelemme tiukasti tontin rajoista ja pikkuneidin omasta egosta joka on järkähtämätön. Sillä on käsittämätön energiamäärä, joka toisaalta antaa kestoa kaikenlaisiin suorituksiin. Tokossa toistoihin, jäljellä intensiiviseen työskentelyyn, kotona pihaleikkeihin - ja pihalta singahtamiseen umpimetsään...

Sunnuntain hallitreeneissä teimme töitä verisesti. Sananmukaisesti. Minulla oli käsi veressä, samoin Fionan pehmopatukka ja Fionan suu. Ne tiukasti kiinni olleet yläkulmurit irtosivat vihdoin (olin jo soittamassa eläinlääkäriin niiden poistosta) ja samalla hallin lattialle jäi neljä välihammasta. Fiona räkäisi irronneet hampaat suusta ja sitten jatkettiin tokoilua. Paikkamakuu meni oikein hyvin! Seuraavana iltana Riitan treeneissä löysin toisen kulmahampaista. Olisin löytänyt kai loputkin jos olisin jaksanut etsiä.

Puruluiden syönti heiluvilla välihampailla oli hieman vaikeaa, nyt uudella jykevällä kalustolla pystyy paljon tehokkaampaan työskentelyyn. Kuten tuunaamaan Juhan pihakengät.

Tänään tuli lunta taivaan täydeltä ja suunniteltu jälki- ja esineruututreeni jäi tekemättä. Metsälenkillä Noppa hiippaili goottitakissaan (Riitan ilmaisu BOT-takille) ja Nuija & Tosinuija leikkivät ja juoksivat keskenään. Noppa sai Marjalta upean erinomaisesti istuvan talvitakin, joka on niin hieno ettei sitä meinaa raaskia käyttää. Nopan mielestä ei kyllä tarvitsisikaan, se ei pidä pukemisesta.

Fiona näyttää aivan joulutontulta punaisessa talvimanttelissaan. Hyvin vilkasliikkeiseltä joulutontulta. Kuvia talven trendikkäimmistä takeista myöhemmin, tänään pihalla kuvatessani kaikki olivat ilman vaatetusta. Noppa siirtyi sisälle heti kuvien oton jälkeen vaikka lämpötila oli nollassa.

Korvat vaihteeksi pystyssä (mutta eivät toimi pihalla). Fiona 5 kk.

Sarjassamme "Pihajoogaa pöntöille": Levitoidaan ensin ilmassa ja tuuletetaan hampaat (Noppa näyttää Fionalle kieltä).

Sitten siunataan kaverit

Tuuletetaan taas hampaita (huomaa Taran ihmettelevä ilme)

Tehdään sivukäännös vasemmalle ja näytetään tassunpohjaa

 Esitellään myös kitalaki
 

 Kerrotaan laumanjohtajalle suuria totuuksia... (Noppa näyttää yhä kieltä)
 

 ...ja löydetään itsemme tantereesta selällään.

Ottaa päähän. Terveisin Fiona.

Tätikoirat eivät oikein arvostaneet Fionan esitystä. Fionan ilme kuvastaa suurta myrtymystä.

Sanonta "Siinä ei ole päätä eikä häntää" pitää välillä ainakin osittain paikkansa..

Kommentit

  1. N i i n ihania kuvia! :) On villiä melskettä, helinää helskettä pienten koirien. On korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten...

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti meillä kävisi samoin noiden yläkulmureiden kanssa. Varasin jo alustavasti ajan torstaille kun ei välttämättä saa heti seuraavalle päivälle ajan mutta eilen suureksi ilokseni tippui yksi. Jospa se toinenkin tippuisi vetoleikin riemussa. Pienet on pennunomistajan ilot. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

Ei-toivottuja perennoja

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa