Rentouttava iltalenkki Taran kanssa - kaikkea muuta...
Se on kumma, että maailman älykkäimmäksi tituleeratun koirarodun edustaja ei miltei kahden vuoden harjoittelun jälkeenkään (joka päivä, 3-5 kertaa!) osaa kävellä hihnassa.
Kaikkea ollaan kokeiltu, mutta Taran pieneen kalloon ei vain poraudu ajatus, että hihnassa voi liikkua muutenkin kuin yrittämällä kuristaa itsensä siihen.
Koska päivän hervoton pyry oli taas tukkinut kaikki metsäpolut, eikä Taran kipeän jalan takia voinut sinne mennä rämpimään muutenkaan, tein sen kanssa illalla lyhyen katulenkin.
Lyhyt lenkki sen takia, ettei Taran jalkaa uskalla rasittaa ja lyhyt myös sen takia, että minulla nousi taas verenpaine. Tara nojaa valjaisiinsa niin, ettei henki kulje kunnolla ja nahkahihna on venynyt kolmanneksen alkuperäisestä.
Ei auta hyvällä, ei auta pahalla, ei siihen vetämiseen tunnu auttavan mikään. Luulisi sen tapaisen pehmeän koiran (joka muistaa kaiken valitettavankin hyvin), jo ymmärtäneen asian. Mutta ei. Hihnassa se kulkee järjen valoa vailla.
Kaikkea ollaan kokeiltu, mutta Taran pieneen kalloon ei vain poraudu ajatus, että hihnassa voi liikkua muutenkin kuin yrittämällä kuristaa itsensä siihen.
Koska päivän hervoton pyry oli taas tukkinut kaikki metsäpolut, eikä Taran kipeän jalan takia voinut sinne mennä rämpimään muutenkaan, tein sen kanssa illalla lyhyen katulenkin.
Lyhyt lenkki sen takia, ettei Taran jalkaa uskalla rasittaa ja lyhyt myös sen takia, että minulla nousi taas verenpaine. Tara nojaa valjaisiinsa niin, ettei henki kulje kunnolla ja nahkahihna on venynyt kolmanneksen alkuperäisestä.
Ei auta hyvällä, ei auta pahalla, ei siihen vetämiseen tunnu auttavan mikään. Luulisi sen tapaisen pehmeän koiran (joka muistaa kaiken valitettavankin hyvin), jo ymmärtäneen asian. Mutta ei. Hihnassa se kulkee järjen valoa vailla.
Kommentit
Lähetä kommentti