kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

1.9.2013

Nopeasti se oppii ja mieluisia vieraita

Minut on saarrettu. Istun työpöytämme edessä tuolilla joka on hieman vinossa. Kaikkea muuta kuin ergonominen asento, mutta en voi siirtää itseäni enkä tuolia. Tai siis voin, mutta se aiheuttaa suurta touhotusta ja välittömän siirtymisen pihapissalle. Eli kirjoitan jonkun aikaa vielä selkäranka vinossa toiseen lonkkaan nojaten.

Jalkojeni päällä pöydän alla makaa Pullero, pää tuolin jalkaa vasten. Takanani makaa kyljellään Tara, pää tuolin jalkaa vasten. Vasemmalla puolella seinän ja tuolin välissä on Fiona ja arvatkaa missä sen pää on? Tuolin jalkaa vasten tietenkin.

Oikealla puolella on vielä tilaa....

Pentu matkii pelottavan tehokkaasti aikuisia koiria ja oppii päivä päivältä kaikkea omaakin. Kuten pyytämään ulos kun on kakkahätä ja ilmoittamaan sangen kovaäänisesti että ruokaa jakoon ja sassiin (Fiona saa ruokansa viimeisenä). Käsittämätöntä miten noin suloisesta otuksesta tulee ääni, joka kuulostaa huonon kauhuelokuvan tehosteelta!

Fiona on jatkanut avustavan puutarhurin rooliaan tehokkaasti, tänään illansuussa lakosi sen toimesta osa  hopeasipuleiden varsista kun se sai sikapossuhepulin kasvimaalla. Samaan syssyyn se teki omatoimilannoituksen myyränkolon viereen. Siitä oli helppo sujauttaa myyrälle haisevat terveiset.

Tänään saimme vieraaksemme (siis Fionan vieraaksi tuli) Puutarha ja Hellan väki sekä Nopan kummitäti. Fiona sai ylenpalttista huomiota ja samalla katsastimme piharemonttia ja kasveja. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja sain perennapenkkeihin lisää tilaa tuuppamalla vieraiden mukaan liikaa riehaantuneita kasveja. Kun tavoitteenani on, että kukkapenkeissä on niin ahdasta ettei sinne mahdu rikkaruohoja, käy valitettavasti myös niin ettei sinne mahdu kaikkia perennojakaan. Kasvimaalle ei kohta muuta mahdukaan kuin piparjuurta, minttua ja saksankirveliä jos niiden antaa kasvaa vapaasti.

Harmi että päivän tunnit ovat rajalliset, olisin nauttinut vieraidemme erinomaisesta seurasta pidempäänkin. Fiona on varmaan samaa mieltä, se rakastaa ihmisiä ja huomiota.

Pentu väsähti vasta myöhään illansuussa ja samoin hyytyivät isot koirat. Tara on paimentanut vuoroin rikkaruohoja kanssani pihalla ja vuoroin pentua, Noppa on keskittynyt jääkaapin paimentamiseen.

Tästä kuvasta tulee mieleen Dr Jekyll ja Mr Hyde. Näyttää suloiselta lelukoiralta, mutta on oikeasti terävähampainen tänttähäärä.

1 kommentti:

  1. Haha toi alun juttu siitä että ei voi liikkua jos ei halua lähteä pihalle on kyllä niin totta kun on pikkupentu talossa... :D Voi miten suloinen pikkupallero Fiona onkaan <3

    VastaaPoista