Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2012.

Viimeiset kuvat Tuusulan kodin pihasta

Kuva
Tämä teksti on tavallistakin lyhyempi, kirjoitan pimeässä ja tyhjässä työhuoneessa. Vaikea nähdä näppäimiä kun ulkona on jo pimeää ja täältä on viety kaikki pois konetta lukuunottamatta. Myös lamput. Huomenna viemme loput tavarat koirien ja minun kerrostaloasuntoon ja Juha jatkaa matkaa Hämeeseen remontoimaan meidän tulevaa kotiamme. Puolen vuoden kuluttua pitäisi uuden kodin olla siinä kunnossa että minä ja karvahirviöt voimme muuttaa sinne. Koko talon kunnostus (pihasta puhumattakaan) jatkuu vielä vuosia. Olen jo harjoitellut koirien kanssa kerrostaloasumista muutaman yön ja parin päivän verran. Ihmeen hyvin karva-akat siellä viihtyvät vaikkei kumpikaan ole kerrostalossa aiemmin ollut kuin pikapiipahduksella. Kun on tutut tavarat, pedit ja huonekalut, ei koiratkaan näemmä kyseenalaista tilannetta. Onneksi. Talomme uudet asukkaat ja monet ystävistäni ovat kysyneet, tuleeko minulle ikävä taloa. En usko että sitä ikävöin, mutta naapureita, lenkkeilymaastoja ja pihaa kylläkin. P

Bordercollie- ja kelpieleiri 6.-8.7.2012

Kuva
Painelin  rikesakon rajoilla torstai-iltana 6.7. Hartolaan, Anita Korholan ja Sanna Hyytiäisen järjestämälle bordercollie- ja kelpieleirille. Kolme päivää lähes 60 leiriläistä harrasti koiriensa kanssa hakua, tokoa, agilitya, jälkeä etc. Muut olivat tulleet paikalle jo aikaisemmin illalla, minun jälkeeni tuli vielä huonekaverimme Pia ja ihana Suri. Noppa rrrrrakastaa Piaa ja Suri on niin joviaali ja tasapainoinen koira, ettei tarvinnut huolestua koirien yhteiselosta kuumassa ja aika pienessä huonetilassa. Tosin huoneissa emme ehtineet olla kuin yöt ja ne hetket kun kävimme treenien välissä syömässä. Muu aika meni meillä metsässä ja sunnuntaina tokokentällä, Pia ja Suri olivat jälkeä harjoittelemassa ja agilitya treenaamassa. Noppa pusutteli Pian joka välissä, miltei kävi jo sääliksi Piaa (etenkin aamuisin kun Noppa herätti herkällä aamupesulla :) Viimeisenä leiripäivänä hakuryhmäläiset erottuivat muusta porukasta selvästi: he eivät olleet kärvähtäneet helteessä (vaikka tuskai

Mökkeilyä

Kuva
Lyhyt kesäloma muuttojen välissä meni enimmäkseen sadetta pidellessä mökillä. Noppa sai taas jokakesäisen kutisevan ihottuman järvivedestä, eli sen harmiksi uinnit jäivät vähäiseksi. Tara selvisi (ihme kyllä) telomatta itseään koko aikana. Taisi olla ensimmäinen loma jolloin Taraa ei tarvinnut paikata tai viedä muuten vain eläinlääkäriin. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua voin jo rentoutua sen kanssa mökillä! Viileä sää takasi sen, että emme tukahtuneet helteeseen ja jaksoimme tehdäkin jotain. Siis kaikkea muuta kuin treenata, vaikka sitäkin piti tehdä... Lomailimme senkin suhteen! Noppa syö mustikoita rinteestä Tara odottaa saunan terassilla milloin Noppa tulee laiturille (ja syöksyy sitten Nopan perään). Noppa putsaa isoa jugurttipurkkia. Huomatkaa likainen ja tee-se-itse -amputoitu ankkalelu. Se on tosi kestävä, perintöä Wilma-corgimme ajoilta! Märkä borderlollie sadelenkin jälkeen  Tara uudella pedillä (Finlaysonin tehtaanmyymälässä oli alennusmyynti, piti os

Liljan kukka lumivalkoinen... ei kun siis monta eri väriä!

Kuva
Liljat aloittivat kukinnan, vihdoinkin. Vain yksi lilja kymmenistä joutui liljakukkojen syömäksi, sekin oli ruskolilja. Hämmästyttävää, yleensä liljakukot jättävät rusko- ja tiikerililjat rauhaan. Liljakuvasatoa nykyisen ja tulevan kodin pihoista. Kuvissa on vain osa kukkivista liljoista, sillä tämän kesän hittisää eli sadekeli haittasi kuvausta.

Työnjohtaja väsähti ja lopulta Tarakin

Kuva
Viikonloppu meni fyysistä työtä tehdessä. Lauantai kokonaan tulevassa kotipaikassamme, sunnuntai pakatessa nykyisessä kodissa. Lauantain pihatöissä uuden kodin pihassa Noppa suoritti työnjohdollista valvontaa eli loikoili lähelläni ja välillä oli sikeässä unessa. Sitten se haki Taraa leikkimään - ja meni sen jälkeen takaisin pehmeälle nurmikolle maate. Tara touhusi mukanani herkeämättä, kuten aina. Tänään kävimme Viljaa leikittämässä. Taralla tuntui kahden edellisen päivän menot eikä se jaksanut riehua niin paljoa kuin ikiliikkuja-Vilja olisi halunnut. Mutta pahimmat energiat taisi Viljaltakin kulua puolentoista tunnin leikkimisessä ja juoksemisessa. Toiset ahertavat, toiset ottavat rennosti.. Noppa seuraa Taran ja Viljan juoksemista Noppa pyytää Taraa leikkimään, Tara on oitis valmis. Vilja seuraa taustalla. Kaverukset Vilja ja Tara. Huomatkaa haaveileva pullero makoilemassa taustalla..