Hupsistakeikkaa

Kun vauhtia on enemmän kuin mitä tassut pystyvät liikkumaan, voi lentää kuperkeikkaa. Sillä lailla reteästi kerien niin että omistaja ehtii jo kaivata nitroja, surra luottokortin vingahtamista rankasti eläinlääkärin päivystyksessä ja unohtaa tulevaisuuden kisat ja näyttelyt. Ja sitten seuraavana päivänä kaahottaa samalla lailla, ilman mitään mielikuvaa edellisillan toilailusta.

Tyypillistä nuoren menoa siis.

Tätikoira Taran on turha paheksua Fionan touhotusta, sitä on kuskattu erinäiset kerrat eläinlääkäriin jarrujen puutteen takia. Puhumattakaan niistä kolhuista joita se on saanut mm. juostuaan päin auton takaluukkua. Monta kertaa.

Noppahan ei turhia juoksuaskelia ota. Paitsi jahdatessaan jänistä, oravaa tai naapurin kissaa pois pihaltamme.

Toukokuu on vuoden kiireisin aika tässä taloudessa: samaan aikaan on pihatöiden, kasvimaan kylvöjen, koirien treenien, näyttelyiden ja kokeidenkin sesonki. Tokoa ollaan harjoiteltu koko trion voimin (kyllä, jopa Tara on joutunut tekemään tokoa sen jälkeen kun karkasi tervehtimään pikkukoiraa eikä muka tiennyt mikä on luoksetulon käsky), Fionan kanssa kävin Forssassa tokoringin treeneissä jossa meitä koulutti Mari Leiviskä, Riitta Räsäsen koulutuksessa kävimme myös ja kasvattajan opastuksella ollaan harjoiteltu avoimen luokan liikkeitä. Oilin oppiin menemme tulevalla viikolla yhdessä Viivin ja Usvan kanssa ja jatkossa taas useamman kerran.

Fionan kanssa on tiedossa myös vesipelastuskurssi lähiaikoina (mitä sitä ei koiransa eteen tekisi: minä en pidä vedestä enkä etenkään kylmästä vedestä. Vepe-kurssi kesäkuun alussa takaa viileät treenit...). Näyttelyissäkin pyörähdetään vielä harvakseltaan. Mutta niitä ennen, niiden aikaan ja niiden jälkeen: treeniä treeniä treeniä. Siis leikkimisen, ulkoilun, yleisen touhotuksen ja kaiken muun lisäksi.

Marin opastuksella harjoitellaan avoimen luokan hyppyä Forssassa tokoringin treeneissä.  Kuva: Johanna Kuusi
 

Fiona hiippailee Taran (ja pallon) luo

Noppa laiduntaa maakellarin katolla

Taralla on kiire

Häntä toimii tarvittaessa varajarruna

Fionan iltahepuli lenkin jälkeen. Huomaa ns. puputakajalat.

Mummokoira pitää jöötä pihalla

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei-toivottuja perennoja

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa