Virtaa Virroilta Dreamoor-leiriltä

Kevään odotetuin tapahtuma eli Dreamoor-leiri oli toukokuun viimeisenä viikonloppuna Virroilla, samassa paikassa kuin edellisinä vuosina. Ohjelmakin oli miltei sama kuin viimeksi, lauantaina läträttiin auringonpaisteessa järven rannalla vesipelastuksen merkeissä ja sunnuntaina tokoiltiin. Jälkeä ja esineruutua tehdään sitten kouluttajan opastuksella syksyllä maastoleirillä.

Paikalla olivat kaikki Fionan sisarukset Näbbeniä lukuunottamatta, myös sisar- ja velipuolista olivat miltei kaikki mukana. Fiona nyrpisteli jonkin aikaa majoituksesta kämppiksilleen eli Vimma-veljelleen ja Indy-sheltille, mutta sunnuntaiaamuna meno oli jo sisarusten kanssa sellaista että Siltsun Gangnam style olisi jäänyt siinä steppauksessa täysin paitsioon. Aamuseitsemältä alkanut tanssiinkutsu-teputus herätti koko mökin väen.

Viime vuonna hikoilimme leirillä ennätyshelteissä, nyt kolean toukokuun loppuun saimme viileän, mutta aurinkoisen viikonlopun. Lauantain vepe-treeneissä kaikki Dreamoor-kasvatit ryntäsivät järveen kylmästä vedestä piittaamatta, osalla oli niin kiire että yritti liitää veneelle...

Jura vauhdissa

Ilkka ja Erika toimivat taas kouluttajinamme innostavaan, rentoon ja motivoivaan tapaansa. Kaikki nauttivat päivästä, etenkin koirat. 

Nooa näyttää vesipelastuskokeen avoimen luokan liikkeen jossa koira hyppää veneestä, ottaa toisesta veneestä heitetystä köydestä kiinni ja hinaa veneen rantaan. Muut tekivät saman liikkeen sitten perässä.

Pipsa pinkaisee veteen

Fiona tuo "hukkuvaa" rantaan (kuva: Sanna Hyytiäinen)

Fiona vetää venettä

Nuutti hyppää veneestä

Usva vetää venettä

Sunnuntaina tokoiltiin Katja Kiviahon koulutuksessa.

 "Siis tuon yli on mentävä?" "Selvä!" (kuva: Sanna Hyytiäinen)

(kuva: Sanna Hyytiäinen)
 

 Vimmalla on kiire ruutuun

Kaikki olivat tyytyväisiä Katjan oppeihin, koulutettavat koostuivat eri  tasolla olevista koirista jotka kaikki olivat innolla koulutettavana. Fiona oli edellisen päivän rankasta vepeilystä ja yön valvomisesta (mitäs yritti leikkiä veljen kanssa pitkin yötä...) sen verran hyytyneempi versio, ettei se ollut ihan normi vilkas itsensä. Hienosti se ja muut koulutettavat jaksoivat kuitenkin lähes alkuiltaan asti jolloin leiri loppui. Ensi vuonna ihan ehdottomasti sama ohjelma ja sama paikka!

Nuutti

Nooa

Usva

Hertta (viikkoa myöhemmin tokon SM-kisojen voittajaluokan 10. sija!)

Fionalle ei jäänyt kauaa aikaa toipua leiristä kun seuraavana päivänä oli koirakerhomme järjestämä vepe-kurssin ensimmäinen treeni. Sää oli kylmä, sateinen ja tuulinen ja järvivesi todella koleaa. Pelotti Fionan puolesta että hyytyykö se järveen siinä säässä ja kylmyydessä. Hienosti Neiti Tomera selvisi taas, tosin veneen tuonti jäi vajaaksi koska vene ei pysynyt paikoillaan tuulessa ja Fionalta loppui usko siinä myräkässä kun vene karkasi koko ajan kauemmas. Loppui se minultakin, olin helpottunut että Fiona palasi rantaan eikä jäänyt kylmään veteen kangistumaan. Fionalle toistaiseksi vaikein vepe-liike eli veneeseen vienti alkoi jo sujua ja toivottavasti kurssin loputtua kolmen kerran jälkeen se on jo hallinnassa.

Kerhon vepe-treenien junioriosasto joka keskittyi vielä vain leikkimiseen rannalla



Fionalle vesipelastuksen liikkeet ovat helppo oppia, sillä on moottoria ja sisua vaikka muille jakaa ja se rakastaa uimista. Harmi että sen pieni koko estää vakavasti lajin harrastamisen ja kilpailemisen, navakassa aallokossa 17-kiloinen bortsunarttu on liian hentoinen kiskomaan venettä. Soveltuvuuskokeessa varmaan kuitenkin käydään.

Veneeseen viennin harjoituksia: ensin kuivaharjoittelua. Fiona vie esineen (patukan) veneeseen.

Sitten siirrettiin venettä hieman kauemmas veteen

 Ja lopulta niin että Fiona joutui  uimaan veneelle. Tämä on ollut Fionalle toistaiseksi vaikein vepe-liike. Toisaalta: ei sitä ole harjoiteltukaan kuin kaksi kertaa aiemmin.

Illat ovat kuluneet pihalla, lähinnä niin että minä teen pihatöitä, Noppa vahtii tonttia ja Tara & Fiona leikkivät keskenään. Iltalenkillä sitten juoksevat kuin järkeä vailla, ikään kuin eivät olisi viikkoihin ulos päässeet. Noppa ei siis juokse, paitsi jos jänis lähtee kirsun edestä.

Viikonloppuna olimme mökillä, koirat säntäsivät järveen heti kun tilaisuus tuli. Noppa kuivatettiin huolellisesti, Fionan wash & go-turkki kuivaa parilla ravistelulla. Etenkin nyt kun se heitti sen pois. Vielä olisi pari näyttelyä edessä, eli bikinilinjalla mennään...

Mummojen mielestä mökkielämä oli rankkaa. Ylimmässä kuvassa Tara, alimmassa Noppa (suu auki ja takajalka kuonon edessä).


Vielä on Fionalla pari vepe-treenikertaa jäljellä sekä muutamat tokotreenit ja sitten siirrytään  jälkitreeneihin jotka ovat jääneet viime aikoina tokon takia paitsioon. Tätikoirat keskittyvät hengailuun. Noppa ei jaksa tuoda enää edes pk-kapulaa noutoliikkeessä ja Tara kieltäytyy tokoilemasta täysin, joten tädit ovat niistä hommista virallisesti eläkkeellä. Fiona tekee töitä sitten niidenkin edestä.

Nopan lisälääkitys on pahentanut sen ruokahalua (lietelannan lisäksi se syö kaikkea muutakin ja varastaa (!), kuten Fionan treeninamit), mutta muuten lääkityksellä näyttää olevan  positiivinen vaikutus.

Pöljä ja pöljempi, eli Tara & pallo sekä Fiona joka_haluaa_pallon...


Kommentit

  1. Kiinnostava teksti vesipelastus ym. treeneistä! Ihania kuviakin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

Ei-toivottuja perennoja

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa