Mustavalkoista menoa

Vuodenvaihteessa alkavaa ahkeraa treenikautta odotellessa pyhät ovat sujuneet leppoisasti kotona. Tosin eilen hallissa treeneissä totesin että viikko on liian pitkä aika Fionalle "olla vaan". Lumisessa metsässä tai pellolla kahdesti päivässä tehty pitkä lenkki ja pihaleikit eivät riitä, aivotyötä pitää olla. Juuri ennen joulua tuli vahvistus että meidät (minä & Fiona) on valittu Etelä-Hämeen kennelpiirin Nuorten koirien tokorinkiin. Mukaan pääsi myös treenikaverimme Kaisa ja Lumi-nahkacollie Tuuloksen koirakerhosta. Odotukset ovat kovat ja tavoitteet myös. Jopa tätikoirat ovat innostuneet tekemään tokoa, Tarakin tunkee puoliväkisin ulos autosta (!) ja haluaa olla mukana. Lenkillä Tara ja Fiona jahtaavat toisiaan hanki pöllyten, mutta Noppa ei piittaa talvesta, lumesta eikä pakkasesta. Se palelee herkästi ja etenkin tassuistaan se on todella arka. Noppa pysähtyy heti jos varpaita paleltaa tai niiden välissä on lunta. Ja pakkasta sekä lunta on riittänyt viime päivinä. F...

Neljä vuotta sitten oli joulu oli erityisen jännittävä. Tara toipui sterilisaatioleikkauksesta ja sillä aikaa Noppa synnytti Sirpan ja Mikan luona. Onnea Nopan ja Ossin pennuille, Borderiinan H-pentueelle: Hepsankeikalle , Hippitytölle , Hulda Huolettomalle , Hulabaloolle , Halinallelle ,  Hattivatille  ja  Hulivilille . Hopeanuolelle  joka joutui lähtemään ihan liian aikaisin terveiset Sinne Jonnekin pilven reunalle. Noksu eli Borderiinan Hopeanuoli 4 viikkoa

Tarinaa olisi vaikka miten, mutta mitä siitä kertoisi... Ainakin sen, että olimme kauan odotetussa Oili Huotarin koulutuksessa viime lauantaina. Ajokeli oli lievästi ilmaistuna mielenkiintoinen ja haastava, mutta silti säätä uhmaten paikalla olivat meidän lisäksemme Fionan velipuolet Pörrö ja Nooa sekä siskot Usva ja Näbben. Minä kuuntelen Oilia ja Fiona kuuntelee minua "Onko nyt hyvä paikka?" Fiona ruudussa kuvat: Marja Peltonen  Jottei olisi tylsää, oli kaikilla siskoilla vauhti päällä ja intoa tehdä vaikka mitä. Myös sellaista jota ei oltu suunniteltu. Saatiin taas paljon oppia ja kotitehtäviä sekä jälleen kerran ropisi usko siihen että jotain osataan... Motivaatiota se kyllä nosti, mutta jälleen rimaa korkeammalle kisoja ajatellen. Tehdään pohjatyö ensin kuntoon ennen kuin aloitetaan kisaaminen. Ja siinä riittää sarkaa. Mutta intoa meillä on sitäkin enemmän. Paikallisen koirakerhon puitteissa on tehty treenejä ja harjoiteltu häiriötä, heti joulun jälkeen a...

Sorry Fionan kasvattaja. Oli pakko laittaa tuo vuoden takainen kuva irvikissan ja oravan risteytymästä, jota myöskin Fionaksi sanotaan :) Fionan tassu alkaa olla jo parantunut, osasyy nopeaan paranemiseen oli varmaan se, että Fiona antoi hoitaa haavaa nätisti (paljon paremmin kuin tätikoirat koskaan).  Fionaahan tassuvamma ei haitannut ja todistettavasti kolmella jalalla pääsee metsässä lujaa. Puhumattakaan pihanurmikosta.  Viikonloppuna ei ollut treenejä, minä kävin Messukeskuksessa Voittaja 2014-näyttelyssä ihastelemassa kauniita bordercollieita (mm. Nopan tyttöä Myytä) ja katsastamassa kelpiekehän. Ostin omille mustavalkoisille herkkuja ja Taralle possulelun, joka kuulosti siellä paljon paremmalta kuin kotona. Röhkimisen sijasta se kuulostaa aivan oksentavalta koiralta, ja se on ääni johon jokainen koiranomistaja reagoi heti (ei ole nopeampaa tapaa herätä keskellä yötä sikeästä unesta kuin oksentavan koiran ääni). Tara soittaa uutta possuleluaan niin innokkaasti että ...

Neiti Ehtivä on toistaiseksi kolmijalkainen, mutta se ei menoa hidasta eikä haittaa. Eilen koirauimalassa oli kaksi touhoa (Tara ja Fiona), yksi Minä-istun-nyt-tässä-veden-huljuteltavana (Noppa) ja yksi, joka oikeasti ui kuten pitikin (Vilja, kukas muukaan). Kun naaman ja näkyvyyden peittää iso vesilelu, vauhti on sata altaassa ja sen ulkopuolella, on selvää että jotainhan siinä käy. Ihme kyllä se ei ollut tällä kertaa Tara joka teloi itseään vaan Fiona. Taran toinen nimihän on Tapaturma-Tara, eikä syyttä. Fionalta puuttuu osa takajalan anturasta, eli treenit, pitkät lenkit ja riehutukset ovat nyt kiellettyjä kunnes haava paranee. Erittäin rasittavaa Fionan mielestä. Seuraavalla kerralla Tara ja Fiona uivat hihnassa. Ilman leluja. Iloa ja intoa enemmän kuin jarruja-systeemi ei vaan siellä toimi. Viime lauantaina olin Fionan kanssa Riihimäellä epävirallisissa tokokisoissa. Erittäin hyvä kokemus, nyt tiedän mitä EI kannata virallisissa kisoissa koetilanteessa Fionan kanssa tehdä j...