Mustavalkoista menoa

Fiona on ollut taas Pätevä pentu. Tiistain pentutokossa se keskittyi hienosti kun oli koko päivän ensin riehunut. Tulin hallilta hyvillä mielin muutekin kun Noppa teki hienon ruudun - monta kertaa! Välillä sillä on ruutu merkkeineen aivan hukassa, ikään kuin se ei näkisi sitä. Kun tein sille vielä muutaman onnistuneet voittajaluokan tokoliikkeen, oltiin hyvillä mielin koko porukka. Fiona pentutokoilusta uupuneena, Noppa ja minä hyvästä treenistä ilahtuneina ja Tara siitä hyvästä että sai olla hengessä mukana - autossa. Se ei sieltä vapaaehtoisesti treenaamaan tule. Eilen tehtiin pienellä porukalla jälki meille ihan uuteen paikkaan, ts. meidän laumasta vain Fiona jäljesti. Noppa ei edelleenkään tajua jäljestä yhtään mitään ja Taraa en edes kokeile. Fionan jälki ei mennyt ihan odotusteni mukaan, syy oli minun eikä pennun. Esineruutua harjoiteltiin myös, sitä pitää treenata talven aikana kotioloissa enemmän. Fiona jäljesti ruudussakin, teki näppärän ja täydellisen 90 asteen kulman kun s...

Fiona on nyt varhaisteini-ikäinen. Hän on löytänyt Oman Tahdon. Tai ainakin paljon sitä lisää. Rasittavaa. Tätikoirat saisivat pitää sille tiukemmin jöötä, sillä se haastaa niitä innolla usein. Neiti LilleriLalleriKorvatUnohtuivatToiminnastaJust koettelee myös meitä. Tosin Fionan kunniaksi mainittakoon että se on järkevä hyvähermoinen koira, jolla on nyt " se ikävaihe". Tiistain pentukoulutus meni lopulta hyvin, vaikka alussa Fiona olikin liian touhukas. Minun syyni, mitäs menin testaamaan uutta mokkanahkaista patukkalelua. En taas muistanut että tuolta pennulta löytyy taistelutahtoa ja intoa ihan ilman nostatusta. Keskiviikon Riitan koulutus oli muistutus siitä, ettei aina onnistu. Mikään. Fiona touhusi kaikkea muuta ja oli unohtanut ihan kaiken oppimansa, joten lähinnä koulutettiin minua. Noppa oli outo, sillä se oli hyväntuulinen ja reipas, mutta ei tajunnut ohjatusta noudosta yhtään mitään (ei löytänyt kapulaa kertaakaan !) eikä tunnari mennyt yhtään sen paremmin...

Jottei syysmasennus pääse kiinni, on kalenteri täytettävä kaikenlaisella toiminnalla. Kuten harrastamalla harva se ilta koirien kanssa jotain. Neiti Nenälle etenkin tarvitaan ohjattua toimintaa. Muuten Fiona ohjautuu hyvin nopeasti omatoimisesti aktivoimaan itseään. Niiden omatoimiaktivointien onneksi sillä tuntuu olevan hyvä ruuansulatus. Rasiallisesta tulitikkuja tuli vain lievää närästystä eikä veljiä vaivannut vatsatauti onneksi tarttunut. Fionan tarkan nenän ja hillittömän vauhdin muistaneena tein sille ensimmäisen pidemmän jäljen metsään lauantaina. Pidempi tarkoitti tässä tapauksessa vain reilua 35 metriä koska Fiona on vielä niin pieni (4,5 kk) enkä ollut tehnyt sille jälkeä kuin pari kertaa. Mokasin, sillä nameja oli liikaa ja jälki vieläkin liian lyhyt. Pikkuakka paineli kirsu maassa ja jätti miltei kaikki namit syömättä. Kun jälki päättyi, Fiona jäi katsomaan hyvin hämmentyneen oloisena että "Loppui just kun mä pääsin vauhtiin". Jälkitouhun jälkeen seurasi ju...

Metalliset kääpiöpandat kokoontuivat eilen kasvattaja-Sannan järjestämään hakukoulutukseen tänne Hämeeseen. Kouluttajamme Anne Juslin kertoi selkeästi, johdonmukaisesti, kannustavasti ja innostavasti mitä on haku palveluskoiraharrastuksena ja mitä se vaatii omistajalta ja koiralta. Hän sai takuulla hakuinnostuksen syttymään, etenkin kun kaikki pennut osoittivat oivaa taipumusta lajiin. Kiitos Annelle erinomaisesta koulutuksesta ja ohjeista! Kaikki pennut olivat aivan täpinöissään kun metsässä oli lauma ihmisiä (jotka vielä kehuivat, ihan huippujuttu!) ja sitten muutama tyyppi  kauempana kyykyssä jemmassa. Ja niillä erikseen olevilla tyypeillä oli ruokaa, mahtavaa! Yhdistelmä rohkeutta, ihmisrakkautta, hillitöntä ruokahalua, nopeaa oppimista ja uteliaisuutta oli jokaisessa pennussa, takuuvarmaa hakukoira-ainesta! Mukana harjoituksissa oli myös pentujen isä Manu ja kouluttajamme Annen omat kaksi koiraa, joiden suorituksista näimme "oikeiden" hakukoirien työskentelyä. No...