Sillähän on jalat!
Fionalla siis. Se kasvaa hurjaa vauhtia, tuntuu että aamuisin se on paljon isompi kuin illalla nukkumaan mennessä. Tassut ovat jo sen kokoiset ettei Fiona taida ihan pieneksi siroksi nartuksi jäädä. Ei sentään mitään Nopan kokoluokkaa, onneksi. Yksi valepukuinen landseer tässä laumassa riittää.
Toissasunnuntain jälkipäivän jälkeen kaikki muut Fionan sisarukset ovat treenanneet ahkerasti jälkeä ja osaavat vaikka jo mitä, me pöhköillään tokoa ja yritetään oppia ymmärtämään toisiamme paremmin. Kirsun käyttöä ollaan harjoiteltu, mutta jäljen tekoa ei olla kokeiltu. Siihen perehdytään tänä viikonloppuna, sitä ennen Fiona käy kuunteluoppilaan palveluskoirien tottisluennolla. Noppa pääsee sinne treenaamaankin jos jaksaa.
Tokoa on tiedossa ensi viikollakin, omatoimitreenien lisäksi mennään taas Mika Jalosen koulutukseen. Suurta ja ihmeellistä kaupunkimaailmaa (lue: Lammi-city...) käydään ihmettelemässä viikottain. Pärisevät moottoripyörät eivät Fionaa hetkauta, eikä bussit ja muut raskaat ajoneuvot, viritetyistä amisvolkkareista puhumattakaan. Rankinta "kaupunki"kävelyissä on se, etteivät kaikki vastaantulijat automaattisesti rakastakaan Fionaa ja ota sitä syliin! Siinä on pennulle ihmettelemistä. Se on aivan hämillään että miten tässä VOI käydä näin. Noppa ja Tara imppailevat uusia hajuja katulenkeillä ja varsinkin Tara kiskoo hihnassa enemmän kuin pentu. Sille ei yli neljän vuoden hihnakävelyharjoitukset ole auttaneet.
Kotona jatkuu sama järjen valon puuttuminen leikkiessä kuin ennenkin. Tara ja Fiona juoksuttavat toisiaan ja paimentavat samoin. Tollo ja tositollo. Pitäisi videoida kun kaksi paimenkoiraa hiippailee matalana lavat korkealla kohti toisiaan. Noppaa ei moinen riekkuminen kiinnosta. Se tulee paikalle paheksumaan vain jos leikeissä on lelu tai se kokee tilanteen menevän liian raisuksi. Sitten se käy antamassa Taralle kirjallisen muistutuksen ja poistuu paheksuen paikalta.
Toissasunnuntain jälkipäivän jälkeen kaikki muut Fionan sisarukset ovat treenanneet ahkerasti jälkeä ja osaavat vaikka jo mitä, me pöhköillään tokoa ja yritetään oppia ymmärtämään toisiamme paremmin. Kirsun käyttöä ollaan harjoiteltu, mutta jäljen tekoa ei olla kokeiltu. Siihen perehdytään tänä viikonloppuna, sitä ennen Fiona käy kuunteluoppilaan palveluskoirien tottisluennolla. Noppa pääsee sinne treenaamaankin jos jaksaa.
Tokoa on tiedossa ensi viikollakin, omatoimitreenien lisäksi mennään taas Mika Jalosen koulutukseen. Suurta ja ihmeellistä kaupunkimaailmaa (lue: Lammi-city...) käydään ihmettelemässä viikottain. Pärisevät moottoripyörät eivät Fionaa hetkauta, eikä bussit ja muut raskaat ajoneuvot, viritetyistä amisvolkkareista puhumattakaan. Rankinta "kaupunki"kävelyissä on se, etteivät kaikki vastaantulijat automaattisesti rakastakaan Fionaa ja ota sitä syliin! Siinä on pennulle ihmettelemistä. Se on aivan hämillään että miten tässä VOI käydä näin. Noppa ja Tara imppailevat uusia hajuja katulenkeillä ja varsinkin Tara kiskoo hihnassa enemmän kuin pentu. Sille ei yli neljän vuoden hihnakävelyharjoitukset ole auttaneet.
Kotona jatkuu sama järjen valon puuttuminen leikkiessä kuin ennenkin. Tara ja Fiona juoksuttavat toisiaan ja paimentavat samoin. Tollo ja tositollo. Pitäisi videoida kun kaksi paimenkoiraa hiippailee matalana lavat korkealla kohti toisiaan. Noppaa ei moinen riekkuminen kiinnosta. Se tulee paikalle paheksumaan vain jos leikeissä on lelu tai se kokee tilanteen menevän liian raisuksi. Sitten se käy antamassa Taralle kirjallisen muistutuksen ja poistuu paheksuen paikalta.
Taralla on lelu jonka Fiona haluaa (Fiona esittää "bordercollie rullalla" -temppunsa)
Ja kuinkas siinä sitten käykään...
Noppa tulee tarkistamaan tilanteen. Fiona lällättelee Taran takana.
Musta(valkoinen) pantteri loikkaa
Ja vaanii
Meidän pystykorvat
Vaaniva pystykorvapantteri :-D Ihanat kuvat! Ja jutut myös.
VastaaPoistaIhan mieletön toi vaaniminen!! Jos siellä etupäässä ei olis niitä naskaleita niin mielellään tuon ottaisi itselleen stalkkeriksi :)
VastaaPoista