Kevätkiireitä

On sitä jo odotettukin. Kevättä.

Vielä puolitoista viikkoa sitten kun Vilja-bortsu omistajansa Jonnan kanssa oli kylässä, oli pellolla hankikanto lumikelkan jäljiltä ja koirat riehuivat lumessa. Nyt Nopan harmiksi hanget ovat pihalta lähes kadonneet ja lumimöröt samalla. Myyrät eivät korvaa lumimörköjä, harmi. Niitä nimittäin olisi. Paljon.

Lumien sulamisen myötä pihastamme paljastui ihan uusi puoli: nurmikon sisäpuoli. Myyrillä on ollut ahkera ja kiireinen talvi lumien suojassa. Samaa tahtia kun lumet sulivat kukkapenkeistä tuli esiin vaalean parsan värisiä kukkasipuleiden alkuja - ja myyrien tekemiä reikiä. Jollakin myyrällä on voimat tai into loppunut kesken lounaan kuljetuksen, kun osa krookuksista kukkii keskellä nurmikkoa, kaukana kukkapenkistä.

Toivottavasti syreeni on kestänyt myyrien talvibileet juurellaan...

Ai myyriä? Ai meillä? Ai miten niin? Ai mikä nurmikko.....???

Toissaviikkoinen Vilja-bortsuneidon vierailu oli rankka kokemus Nopalle ja Taralle. Kuuden tunnin riehkaaminen vei jopa Taralta voimat ja Vilja olisi jaksanut jatkaa vielä kauemminkin. Seura vain väsähti sen mielestä liian nopeasti!

Neiti Touhukas, 2 vuotta.
  
Vilja ja Pullero. Arvatkaa kumpi on kumpi...

 LiitoVilja :)

Viljan ja Jonnan kanssa kävimme myös Hyvinkään koirakylpylässä kuun alussa, pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta ehti kulua kuukausia, koska Noppa oli Addisonin taudin takia niin huonossa kunnossa etten uskaltanut rasittaa sitä. Uintikeikan jälkeen kummatkin koirat ovat umpiuuvuksissa, mutta kovin tyytyväisen oloisia. 

Parin viikon kuluttua mennään taas, samalla pesen kummatkin koirat ja Noppa saa myös föönauksen. Sen lisäksi että se on tukevassa kunnossa (ja kiitos kortisonin, pyöreäksi jääkin), sen kihara ja paksu karva on talvikunnossa. Siis hyvin tuuhea. Ei rouvakoiraa palella istua oravia puun alla väijymässä kun pöksyt ovat megakokoa...

Pääsimme Taran kanssa rallytoko-kurssille, jossa olemme käyneet kahtena sunnuntaina. Se on loistokeino uuvuttaa yksiaivoinen bordercollie! Liikkeet ovat suurimmalta osin tuttuja, mutta ne tehdään eri lailla kuin tavallisessa tokossa. Lisämietittävää tulee siitä, että koiran on oltava hihnassa ja omistaja-ohjaaja ei osaa kääntyä oikeaan suuntaan.

Tokoa olemme treenanneet Tuuloksen koirakerhon järjestämissä Riitta Räsäsen koulutuksissa, jossa muka-nälkiintynyt landseer-kopiomme keskittyy lähinnä Riitan mielistelyyn (onneksi Nopan kanssa ei kisata enää) ja Tara on yllättänyt positiivisesti. Nyt kun Tara täyttää 5 vuotta, se on vihdoin rauhoittunut sen verran että malttaa kuunnella käskyjä ja pyrkii aina toteuttamaan ne. Se ei kyseenalaista, on nöyrä ja nopeasti oppivainen. Mikä harmi että vihdoin kun sen pää kestäisi enemmän, sen kroppa ei. Voittajaluokka jää haaveeksi sen selkä- ja kyynerpääongelmien takia. Mutta treenataan mitä voidaan, kunhan on kivaa!

Nopan kanssa alkaa agilitykurssi toukokuussa. Pullero pääsee pitkästä aikaa esteille ja omistaja taas tuskailemaan omia kehonkäskyjään. Agility on se toinen laji, jossa Nopan näkee juoksevan. Se toinen on haku, jonka harrastus jää syrjään ainakin tänä vuonna. Katsotaan mitä Noppa jaksaa ja mikä sen vointi on ensi vuonna, sillä ajatuksena on kokeilla myös jälkeä.

"Mä en voi pitää silmiä auki kun mulla on tää krokolelu suussa...." Tara uusi Back on track-verkkoloimi päällä ja rakas pehmolelu suussa.

Rankkaa olla bordercollie - Tara päiväunilla

Kommentit

  1. Te tarviitte kissan joka popsii muo myyrät suihinsa! :)

    VastaaPoista
  2. Kerro se Nopalle! Ei olisi kissasta iloa jos se viettäisi päivät puussa...

    VastaaPoista
  3. Meillä ei ole tuollaisia myyriä ollenkaan. Tuo se puutarha tänne ja hoitele etänä! Itelläni ei juuri kuki muut kuin nauhukset ja joku juhannusruusu ja ne iänikuiset keisarinliljat. Mitään muuta ei meän pihalla ole , eikä tule.
    Kivaa tarinaa taas teikän teksti!

    VastaaPoista
  4. Meillä paljastui lumen alta tänä keväänä ihan samanlaisia myyränkäytäviä yhtä paljon... Mielenkiintoista on se, että kesäisin myyriä ei toistaiseksi ole havaittu juuri lainkaan. Tai ainakaan myyrästävä lapinkoiramme ei ole havainnut, ja toistaiseksi luotan sen aisteihin myyrien suhteen. Joko tänä kesänä myyräsato on runsas, tai sitten myyrät muuttavat aina kesiksi naapuriin.

    VastaaPoista
  5. Oi kun meidänkin myyrät muuttaisivat kesäksi pois!

    Meillä myyrät eivät ole moksiskaan vaikka pihalla liikutaan nyt lumien lähdettyä. Kaksi koiraa juoksee ees taas, lisäksi 3 ihmistä liikkuu pihamaalla - ja myyrät jatkavat touhujaan herkeämättä. Tänään aamupäivällä kitkin pienen perennapenkin. Puoli tuntia sen jälkeen keskellä penkkiä oli iso reikä... Ironista, että naapurin pellot näyttävät aika myyrävapailta alueilta, mutta meidän tontti on niitä täynnä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

Ei-toivottuja perennoja

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa