Vielä se myyrä jaksaa...
Perennapenkistä löytyi taas kolo. Upotin sinne 20 litraa sadevettä ja ämpärillisen multaa ja tumppasin kiinni.
Parin päivän kuluttua se on takuulla taas auki. Ei ihme, että osa perennoista kasvaa kituen. Osa on taas riehaantunut liikaakin, malvat saavat kyytiä heti kukinnan jälkeen.
Suopayrttiä punkeaa joka paikasta ja mäkimeiramia kasvaa mitä erikoisimmissa paikoissa, jonne en todellakaan ole sitä istuttanut.
Muutaman päivän kitkemättömyys kostautui oitis kun on ollut kosteaa ja lämmintä. Vesiheinä kasvaa todistetusti lähes puolimetriseksi ja maahumala ei kasva maata pitkin, vaan ylöspäin.
Löysin taas elämänlankaakin pihan takasosasta. Se saa myrkkyä, sillä siihen ei auta kitkeminen eikä juurien esiin kaivaminen. 8 vuoden taistelu sitä vastaan on opettanut sen.
Parin päivän kuluttua se on takuulla taas auki. Ei ihme, että osa perennoista kasvaa kituen. Osa on taas riehaantunut liikaakin, malvat saavat kyytiä heti kukinnan jälkeen.
Suopayrttiä punkeaa joka paikasta ja mäkimeiramia kasvaa mitä erikoisimmissa paikoissa, jonne en todellakaan ole sitä istuttanut.
Muutaman päivän kitkemättömyys kostautui oitis kun on ollut kosteaa ja lämmintä. Vesiheinä kasvaa todistetusti lähes puolimetriseksi ja maahumala ei kasva maata pitkin, vaan ylöspäin.
Löysin taas elämänlankaakin pihan takasosasta. Se saa myrkkyä, sillä siihen ei auta kitkeminen eikä juurien esiin kaivaminen. 8 vuoden taistelu sitä vastaan on opettanut sen.
Ritarinkannus ja puutarhavahti
Isoa perennapenkkiä: vasemmalta oikealle helokkia ja tarha-alpia, palavaa rakkautta ja astereita
Ensimmäinen punainen lilja kukkii (myyriltä huomaamatta jäänyt)
Sormustinkukkia
Pioni Sarah Bernard
Iiristä. Tämän piti olla tumma lila...
...ja tamän pinkki....
Harjaneilikkaa
Kommentit
Lähetä kommentti