Mustavalkoista menoa

Tervetuloa laumaan Maura! Kiltti, kaunis ja suloinen Usvan ja Riimin pentu, Fionan siskontyttö. Maura on ollut meillä vasta muutaman päivän ja on ollut alusta asti todella reipas. Ensihämmennyksen jälkeen neiti pyyhälsi pitkin huushollia joko muun lauman mukana tai yksin. Ihmiset ovat Mauran mielestä ihania, mutta sillä ei näytä olevan ongelmaa irtautuakaan vaan viettää aikaa yksin leikkien tai taloa tutkien. Luulen että Maurankin tulevaisuuden harrastuksiin kuuluu vesipelastus, sen verran riemukkaasti se tutkii isojen koirien vesikuppia. Suorastaan hurmaantuneena. Metallikapulan nouto taitaa myös olla ihan helppoa kun katsoo Mauran innokkuutta purra työtuolimme metallijalkoja. Tosin se maistelee suullaan myös muita huonekaluja ja etenkin kenkiä joihin Fiona ei koskenut koskaan. Mummokoirat suhtautuivat pennun tuloon rauhallisesti. " Ai taas tällainen." . Molemmat mummokoirat pitävät pennulle kuria, mutta kuten Fiona niin myös Maurakin on todennut nopeasti arvojärjestyk...

Fionan siskon Usvan tomerat jälkeläiset kävivät meillä kylässä viime viikolla. Viisiviikkoiset lylleröt tutkivat paikat, ottivat tirsat ja pistivät sitten leikiksi. Harmi että kamera ei ilman salamaa päässyt mukaan vauhdikkaaseen menoon vaan kuvat jäivät epäskarpeiksi. Fionan mielestä pennut olivat pelottavia, mutta Tara-tätikoira oli aivan innoissaan. Se pyöritti häntäänsä ympäri kuin lentone propelia ja keskusteli pentujen kanssa. Taran tuntien asia ei ollut mitään kovin syvällistä, mutta sitäkin innostuneempaa. Mummokoira olisi ehkä alkanut pitämään jöötä villiviikareille joten se pääsi vain katsomopuolelle. Eikä Noppa kovin tuntunutkaan haluavan pentujen luo. Paria päivää myöhemmin kävin kuvaamassa pentuja kasvattaja-Sannan luona ja tervehtimässä Sannan ja Joonaksen koiria sekä tietenkin mamma-Usvaa.               Tämä tomera urospentu etsii vielä omaa aktiivista ja harrastavaa kotia, ...