Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Triosta tuli taas kvartetti

Kuva
Ooops. Ei käy taaskaan aika pitkäksi. Olimme puhuneet jo alkukesästä että pieni sheltti olisi kiva lisä laumaan, minulle sellainen tissienvälikoira näin viittäkymppiä lähestyessä. Halusin että pennun isänä olisi Trick, Marjan ihana bluemerle-värinen uros joka on kaunis kuin karamelli ja muoto- ja agilityvalio. Trickin tunnen jo monen vuoden ajalta koska Marjalla on myös Karkki, Nopan ihana serkku. Samalla olen tutustunut Trickin kasvattajaan Sirkka-Liisa Metsoon (kennel Silimen). Oletimme siis että meille tulee bluemerle narttupentu syksyllä kun Trickistä tulisi isä Sirkan Tuulikki-nartulle. Nuori emäehdokas jäi ensikertalaisena kuitenkin tyhjäksi ja tuumimme että ei hätää, keväällä 2019 sitten uudelleen. Marja kertoi syksyllä että Silimen-kennelissä olisi pentue ja hän ehdotti siitä meille pentua. En noteerannut asiaa, vastasin että odotellaan vain kevättä. Marraskuun lopussa olin menossa Marjalle kylään ja päivää ennen hän laittoi viestin että Sirkalla vielä olisi yksi trikki

Suuret oli suunnitelmat...

Kuva
kesän suhteen. Ja osittain suunnitelmiksi ne sitten jäivätkin. Uusia suunnitelmia on paljon, niin paljon etten ihan usko itsekään niiden kaikkien toteutuvan. Kesä alkoi ihan odotetusti ja suunnitellusti. Toukokuun lopussa oli perinteinen viikonlopun kestävä Dreamoor-leiri Virroilla. Lauantaina saimme erinomaista jälkikoulutusta Jenni Laaksoselta koko helteisen päivän ajan ja vietimme muutenkin todella rennon, opettavaisen ja hauskan viikonlopun koirien ja omistajien kanssa. Kerrankin järvivesi oli mukavan lämmintä ja sunnuntain vesipelastustreeneissä Fiona teki taas hienoa työtä - ja täysillä. Mauran kanssa ei paljoa tehty vepeä, se ei ole niin rämäpäinen kuin tätinsä joka ensin tekee ja sitten miettii (jos miettii). Kesäkuun alussa kävimme Mauran kanssa "oman" kerhomme eli Tuuloksen koirakerhon tottelevaisuuskokeissa. Olimme toukokuussa käyneet möllitokossa Mari Väänäsen arvosteltavana Hämeenlinnassa, mutta se meni enemmän hupailuksi kuin tokoiluksi. Mauralla oli sie

Heihei talvi

Kuva
Ulkona mättää lunta vaakasuoraan, mutta kuukauden kuluttua ollaan jo voiton puolella, eli ulkotreeneissä niin toko-, tottis, agility- kuin maastopuolellakin. Toivottavasti. Kulunut talvi on mennyt yhä eläinlääkärikäyntejä tehden ja niiden laskuja maksaessa vaikka ei enää olekaan rakkaan Nopan kontrollikäyntejä. Joulun aikaan kuvautin Mauran virallisissa kuvissa Mevetissä, helpotuksekseni sen pentuna vammautunut takajalka ei ollut aiheuttanut mitään lisävaurioita tai ongelmia selkärankaan joka oli terve, samoin sillä on kauniit ja "puhtaat" olat, kyynärät ja kaularanka. Lonkissa oli toinen lonkka (juuri sen vaurioituneen jalan puoleinen) löysä, Kennelliitosta ne tulivat arviolla B/C. Kävimme parin kuukauden kuluttua kuvauksista Helsingin yliopiston eläinsairaalassa fysioterapeutti Heli Hyytiäisen luona, joka tutki Mauran kaikin tavoin tarkkaan ja totesi ettei jalassa ollut enää minkäänlaista viaksi tai ongelmaksi luokiltavaa. Maura on siis saanut sen puolesta terveen pap