Kiirettä pitää

Ei voi koirat valittaa että olisi ollut tylsä kevät, omistajasta puhumattakaan. 

Huhtikuun alussa käytiin paimentamassa (t.s. ihmettelemässä lampaita) Woollandiassa Somerolla Fionan sukulaisten kanssa.
Fionalla oli pitkän tauon jälkeen ensimmäisessä osiossa tekemisen makua lampaiden kanssa, mutta sitten se väsähti ja toinen osa meni aika lailla haihatteluksi. 
Tara, tuo meidän rakas sekopäämme, on lampaiden kanssa luontainen lahjakkuus. Siinä missä toko tai mikä muu siltä vaadittaa vähänkin hankalampi asia saa sen ihan sekaisin ja pään jumiin, niin lampaiden kanssa sillä on selvä tietoisuus mitä tehdä ja miten. Tara on kiltti, helppo ohjattava ja se toimii kuin olisi paimentanut ikänsä. Mikä harmi ettei sen kanssa koskaan voida harjoitella paimennusta järjestelmällisesti kun se on niin rikki ettei kroppa kestäisi. Mutta edes näin, muutaman kerran vuodessa se pääsee näyttämään kuinka pätevä ja osaava se on.

Käytiin pitkästä aikaa uimassakin Hyvinkään koirauimalassa, mukana oli Fionan siskopuoli Vilja. Fiona ja Tara riekkuivat aluksi siihen malliin altaassa ja sen reunoilla että uitin ne vuorotellen hihnassa. Meno oli kuin Serenan Hulluilla Päivillä, Vilja paheksui taas kovasti.

Käytin Taran Tervakoskella eläinlääkäriasema Helmessä epäilyn pissaongelman takia, mutta syy taisi olla kipeässä selässä, eli pissaamisasento sattuu ja sitten pantataan kunnes pissa valuu pitkin lattioita. Selän hermo-ongelma aiheuttaa myös sen ettei Tara huomaa pissan valuvan. 
Tara sai loppuelämän kestävän kestävän gabapentiini-hermokipulääkityksen. Sitä ennen siltä otettiin verikoe, jossa mm. maksa-arvot olivat aivan priimat. Eli vuosien särkylääkekuurit eivät ole sille maksaan aiheuttaneet mitään ongelmia. 

Samalla eläinlääkäri huomasi että Taran toinen iso poskihammas on täysin rikki, sieltä näkyy hermo. On se ollut takuulla kipeä! Syytin itseäni etten ole tarkistanut niitä hampaita, mutta kun Tara syö meidän koirista kaikista tehokkaimmin ja nopeiten puruluut, ei tullut edes mieleen katsoa sen hammaskalustoa. Sillä on myös yksi etuhammas kuollut, joten ensi viikolla poistetaan poskihammas ja se etuhammas. 
Tara-reppana, ei sillä ole ollut helppoa terveyden kanssa.

Mummokoira hupittaa lenkillä meidän mukanamme, vartioi pihaa ja kerjää törkeästi. Se on siis ihan kunnossa ja hyväntuulinen, tulee jopa vapaaehtoisesti syliin mikä on hyvin harvinaista ("Rapsuta mua. Nyt. Heti!")
Nopan kanssa jatketaan doboilua, aina kun dobo-tunteja järjestetään Tuuloksen koirakerhon toimesta. Mummokoira tykkää ja jaksaa jumpata, enemmän minä olen niiden tuntien jälkeen näännyksissä kuin koira.

Fionan kanssa olimme jälleen sen sukulaistapaamisessa eli Dreamoor-tokopäivässä Rengossa viime sunnuntaina. Kouluttajina toimivat Mari Leiviskä ja Sirke Viitanen. Me olimme Sirken koulutettavana ja saimme taas paljon hyviä neuvoja. Mukana oli myös treenikaverimme Kaisa jolla oli mukana Halla-nahkacollieneito. Halla oli ainoa erirotuinen, mutta sopeutui hyvin mustavalkoisten joukkoon :)

Tokopäivässä meitä suosi jälleen upea aurinkoinen sää, kuiva kenttä ja erinomainen seura. Oli hieno päivä ja kotiinviemisinä sain hyviä ohjeita ja mielenpiristystä.

Tokopäivän jälkeen oli Oilin koulutus Lahdessa, mutta kisanomainen treeni muuttui normitreeniksi kun Fiona arasteli toista takajalkaa, lihasjumitusta siis. Seuraavana päivänä oli sitten hieroja, jossa Tara sai apua selkäjumitukseen ja Fiona takajalkaansa. Talvella sillä jumitti selkä kun se oli törmännyt johonkin, nyt epäillään että talven viimeisinä viikkoina Fiona on tehnyt ns. "bambit" eli reväyttänyt jalan jäällä, jota täällä riitti huhtikuun alkuun asti.

Käydään vielä ainakin kerta hierojalla ja uimassa, luulen että sillä ongelma helpottaa. 

Juha teki kaksi jätesäkillistä jälkikeppejä, joten niitä on päästävä piakkoin käyttämään. Esineruututreenitkin alkavat ja Oilin opeissa jatketaan Fionan kanssa tokoa. Ensi viikonloppuna harjoitellaan hakua Fionan kasvattajan Sannan järjestämässä hakupäivässä ja  tämän vuoden ensimmäinen näyttelykin lähestyy. Mummokoirat ovat kroonisessa dopingissa lääkitystensä kanssa, niiden näyttelyura on on ollutta ja mennyttä. 

Tätä päivitystä naputellessani tuli tieto että Fionan velipuolestä Pörröstä (Dreamoor The Dragon Rider) on tullut tokovalio. Onnea Pörrö, Jenni ja Tero! Pörrö on jo agilityvalio, joten yksi hieno titteli tuli lisää.

Pörrö Rengossa tokopäivässä

 Fiona, lampaat ja lampaiden piirittämäksi joutunut omistaja Woollandiassa.

Fiona ja lampaat. kuva Sanna Hyytiäinen

Tara ja lampaat, kuva Sanna Hyytiäinen

Tara. kuva Sanna Hyytiäinen

Sirius 5 kk, tarkkana (Dreamoor Phantom Rising)

 Fionan vauhdikas ohjatun noudon liike, matkalla käskystä kohti kapulaa. kuva Jesse Jokinen

Fionan ja ohjatun noudon palautus. kuva Sanna Hyytiäinen

Niin vauhdikas palautus että jarrutus meni tiukille :) kuva Sanna Hyytiäinen


Fionan veli Nuutti (Dreamoor Lead The Way)

Fionan sisko Usva (Dreamoor Gold As Ice)
 

Neuvotellaan Fionan kanssa tokopäivässä. Sirke seuraa tilannetta. Kuva Jesse Jokinen

Hurmaava Tolstoi 5,5 kk (Dreamoor Boogeyman)
 

 EVL-paikallaolo. Hertta (Dreamoor Stass Allie), Nooa (Dreamoor The Wizard Of Oz), Fiona ja Pörrö. Kaikki muut kisaavat hyvällä menestyksellä EVL-luokassa paitsi Fiona.

Tokopäivien osallistujat, siis aikuiset koirat. Fionan nuoria sisar- ja velipuolia ei edes yritetty saada samaan kuvaan :)

Jep. On se sukua. Viima (Dreamoor SpookyDoo) lentää.

Viimalla kaikki jalat ilmassa. Kuinka tutun näköistä :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei-toivottuja perennoja

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa