kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

3.5.2015

Sangen menestyksekäs viikko

Viimeinen reilu viikko on ollut kiireinen ja hieman stressaava, mutta lopulta hyvin onnistunut.

Alkuviikosta Fiona korkkasi tokouransa Forssan iltakisoissa. Tuomarina oli hyväntuulinen ja leppoisa Ilkka Sten. Uusi paikka, uusi tilanne ja minun hermostumiseni vaikutti  Fionaan niin, että taisi tulla ennätys seuraamisliikkeiden aikana painamisessa. Jos Fiona olisi isompi, olisin ollut rähmälläni kentällä joka käännöksessä, niin tiukkaa puskemista se oli. Muut liikkeet menivät sitten jo treenien mukaisesti, eli kymppejä tuli tasaiseen tahtiin. Loppupisteet 189/200, kunniapalkinto ja toinen sija. Luokkavoiton vei treenikaveri tokoringistä ja kun voittajaluokan voittajakin oli tokorinkiläinen, oli sen suhteen sangen onnistunut ilta. Fionan velipuoli Nooa sai erikoisvoittajaluokasta kakkostuloksen ja treenikaveri Sara-sakemanni voittajaluokan debyytissään kolmostuloksen.

Seuraavaksi me menemme tokon avoimeen luokkaan, alokasluokka oli sitten siinä.

Tänään olimme Viivin ja Fionan siskon Usvan kanssa Tampereen kansainvälisessä näyttelyssä jossa tuomarina toimi tiukka Jill Peak Englannista. Kehäsihteeri nosti sinistä lappua tasaiseen tahtiin, myös Nooalle ja Usvalle. Vaikka Fiona on kerännyt vyötärölle hieman ylimääräistä (lue: se dieetti alkoi just!), ei tuomari huomauttanut siitä vaan antoi erinomaisen SA:n ja luokkavoiton kera. Paras narttu-luokassa oli tuomarin tiukan linjan takia vain neljä koiraa, joista Fiona oli kolmas. Koska kaksi ensimmäistä olivat valioita, sai Fiona ensimmäisen sertinsä. Aika hienosti, kansainvälisessä näyttelyssä ja brittituomarilta.

Kotimatkalla koirasiskot suukottelivat autossa keskenään ja viihtyivät erinomaisesti toistensa seurassa.

Huomenna matkaan Fionan kanssa Forssaan tokoringin koulutuspäivään Mari Leiviskän koulutettavaksi. Maanantaina on vuorossa Riitta Räsäsen koulutus ja muina iltoina palaamme jälkikeppien haasteelliseen treeniin.

Fionan siskopuoli Vilja kävi kylässä reilu viikko sitten, harjoiteltiin jälkeä. Vilja teki hienoa työtä, oli järjestelmällinen ja huolellinen kun taas Fiona porhalsi omansa tuttuun tapaan nasta laudassa ja kepitkin meinasivat siinä tohinassa aivan unohtua. Kummallekin tehtiin vauvaesineruutua, eli ihan sitä helpointa josta aloitetaan. Vilja oli taas tarkkaavainen ja huolellinen, Fiona toi esineet vuoroin Jonnalle ja vuoroin minulle.

Muut illat ovat kuluneet pihatöissä, Hullut Puutarhurit Tara & Fiona ovat "avustaneet" ahkerasti, eli Tara paimentaa rikkaruohoja ja Fiona ensin saalistaa ja tapporavistaa ja sitten syö ne. Luulisi puolen ämpärillisen verran syötyjen voikukanjuurien edes närästävän.

Eilen oli kansallisen työväen juhlan lisäksi myös juhlapäivä kun Noppa täytti kahdeksan vuotta. Vuosi sitten huhtikuussa vietimme yön päivystyksessä eläinlääkärissä, mikä onni ettei sen jälkeen ole mitään niin radikaalia tapahtunut että se olisi toistunut. Toisaalta kaikessa sen kanssa pitää olla hyvin varovainen: ruokinnasta, mahdollisista stressaavista tilanteista ja liikunnasta alkaen. Mummokoira on sairauteensa ja ikäänsä nähden hyvinvoiva, lääkitys on kohdallaan. Ruokahalu on pohjaton, vartioimisvietti tuntuu vain lisääntyvän ja vanhan koiran Oma Tahto-ilmiö on voimissaan. Toivottavasti saamme vielä monta onnellista vuotta viettää sen kanssa, vaikka eläinlääkärin arvio olikin paljon varovaisempi.

Harvinainen kuva Nopasta: se juoksee (korvat pystyssä kohti namipussia...)

Fiona poseeraa tuomarille tänään Tampereen näyttelyssä (kuva: Sanna Hyytiäinen)

Tara poseerasi minulle vappuna metsässä

 Vilja jäljestää

Vilja edessä, Tara ryysää takana ja Noppa touhuaa omiaan muusta maailmasta välittämättä...

Fionalla on taas ihan omat askelkuviot...


Ja aina kiire jonnekin on on on...

Salaa terassin aidan välistä kuvattua Taran ja Fionan painia: Fionan vuoro heittäytyä suu auki selälleen

3 kommenttia:

  1. Onnea Fiona upeista suorituksista! Onnea vielä uudelleen iki-ihana Noppa 8v! Suloisrlle Taralle myös onnellisuutta ja hyvää mieltä <3! Ihana kolmikko.

    VastaaPoista