Fiona, Tara ja Maura itsenäisyyspäivänä 2017. Kuva: Kristiina Kerttula

21.9.2014

Tarttis tehdä enemmän

Halla kävi alkuviikosta. Mukanaan vei samettikukat (kaikki isot, kerrotut jotka olivat vasta nupulla), osan daalioista, kaikki pavut palkoineen, loppujen perunoiden varret, loput kurkut ja osan kärhöistä. Tulevalle viikolle on luvattu rehtiä pakkasta ja sen mukana menevät sitten loputkin. Lievästi sanoen riepoo. Edellinen hallayö oli juhannuksena ja kasvukausi siis kahden ja puolen kuun pituinen. Aika tylyä.

Purjot, salaatit, punajuuret ja hopeasipulit pitäisi kiireesti nostaa ylös. Daaliat ovat parhaassa kukassaan, siis ne jotka säästyivät. Tomaatit otimme sisälle väriä vaihtamaan, gladioluksista otin isompisipuliset ylös ja loput kompostiin. Tarttis tehdä enemmän.

Vaikka pihan viimeisille kukkaloistoille sanotaankin ensi viikon aikana heiheit, on suuntana kevät... Istutin eilen kolme ystävältä saatua rhodoa kahden muun toiselta ystävältä saadun lisäksi. Mukana tuli myös kolme pensasmustikkaa (jänikset ja Noppa kiittävät) ja samaan syssyyn meni kahteen häkkiin yhteensä 40 liljaa. Juhan rappausverkosta muotoilemat häkit ovat tällä kertaa pyöreitä ja niiden reunat tulevat reilusti maan pinnan yläpuolelle. Viime syksynä myyrät söivät kukkasipulit häkkien päältä, nyt joutuvat ainakin jumppaamaan ennen kuin pääsevät sipuleihin käsiksi (tai pitäisikö sanoa suuhuksi?).

Tyhjensin terassin saviruukkuja ja kirjaimellisesti hiki otsassa kiskoin onnenapiloiden ja kruunuvuokkojen mukuloita ruukuista. Varsinkin onnenapila leviää kesän aikana niin ettei meinaa irtoa ruukusta millään. Kuskasin myyrien tekemistä keoista multaa sinne sun tänne, kitkin ja vein rikkaruohoista multaa takapihan nurmikolle. Mutta silti aika ja päivänvalo loppuivat kesken. Tarttis tehdä enemmän.
 
Tämän päivän valoisa osuus kului metsässä tai sen reunalla, eli Fionan kasvattajan järjestämässä Virve Sormusen jälkikoulutuksessa. Mukana oli Fionan siskot Usva ja Näbben ja veli Jura. Kaksi jälkeä ja esineruutu, sen jälkeen leikkiä sisarusten, emän ja velipuolen kanssa ja tuloksena lopen uupunut Fiona. Kerrankin.

Esineruutu oli Fionalle aivan uusi asia, on jäänyt Fionalle opettamatta. Nopan opetin niin että lähetin sen esineruutuun sen kummemmin asiaa selittämättä. Ja sehän toimi. Ei silti pidä luottaa että Fionalle asia olisi yhtä itsestäänselvä, joten treeniä treeniä treeniä.. Tarttis tehdä enemmän.

Ensimmäinen jälki oli oma tekemäni, ilman keppejä tai nameja. Vain loppupalkka, joka Fionan mielestä oli aika turha. Menimme helpossa maastossa sammaleet heiluen, vauhtia piisasi niin että mietin ollaanko edes oikealla jäljellä vai jonkun sienestäjän perässä. Toinen jälki oli Virven tekemä ja lähdettiin ensimmäisen kerran janalta. Se jälki oli lyhyt, sillä lopetettiin se ensimmäiseen keppiin jonka Fiona ilmaisi. Kepit ovat Fionalle se jäljen ikävin juttu tällä hetkellä, vaikka pitäisi olla paras. Fionan mielestä keppien ilmaisu on ajanhaaskuuta ja häiritsee hyvää jälkeä. Eli tarttis treenata enemmän.

Tätikoirat jäivät pitämään lepopäivää kotiin Fionan ja minun poukkoillessa metsässä. Kummallekin lepo tekee hyvää. Tara on avustanut Hullun Puutarhurin roolissaan pihatöissä niin että on aivan jäykkä taas. Noppa väsyy helposti ja varsinkin huonolla säällä viihtyy hyvin sisällä. Sen turkki on vihdoin kasvanut miltei kokonaan takaisin, mutta karva on pehmeää "höttöä" eikä juurikaan suojaa sitä.

Fiona ja Tara ottavat ilon irti takapihan nurmikosta, juoksevat sitä ees taas kuin järkeä vailla. Välillä Taralta palaa pinna (oikeutetusti) Fionaan joka kokeilee rajojaan Taran suhteen. Noppaa se ei kokeile, ei edes yritä.


Kielikoirat Alli ja Fiona.

 Fiona houkuttelee Taraa leikkimään

Pönttöduetto

 

 


 

Tärkeintä on liike

 


 

 

"En mä mitään tehnyt, se sammui ihan itse!"
 

Tuttu näky iltalenkin ja -piimän jälkeen: "Turha luulla että mahdut sohvalle. Me oltiin tässä ensin."

Inkalilja kukkii terassilla - vielä.

Ruohosipuli on kukkiessaan kaunis. Ei ollut moksiskaan kuluneen viikon hallayöstä.

2 kommenttia:

  1. Oho, onko tuo viimeisen kuvan sipuli ruohosipulia? Näyttää ihan joltain muulta. Kun tietäis miltä, ehkä kiinansipulilta...?
    Mahtavat liikekuvat, voi mahoton tuota litteää koiralättyä nurmikolla juoksun jälkeen :-D
    Iik, apua, nyt jo pakkasta?! Ja viimeksi juhannuksena. Kyä on karmeeta, sano.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogspot kadotti äskeisen vastaukseni, uusi yritys..

      Olet oikeassa Saila, kiinansipuliahan nuo ovat. Ne kasvavat ruohosipuleiden välissä, unohdin miltei niiden olemassaolon ennen kuin aloittivat tuon hurmaavan kukkimisen!

      Välillä tulee mieleen että asumme vyöhykkeen III sijasta paljon, paljon pohjoisempana, läheisiltä pelloilta kun hiipii halla kasvimaalle yllättävän (ja liian) tehokkaasti :(

      Poista