kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

29.12.2013

Liividuo peltopinkoo

Fiona on jättänyt pönttöjoogat ja nissenpolkat viime aikoina vähemmälle (Noppa tykkää), uusin "juttu" on kilpajuoksu Taran kanssa. Pihamme on mutavelliä ja ainoat kunnon nurmialueet ovat myyrien kekoja täynnä (kerpeleen jyrsijät söivät jopa havupenkistä kukkasipulit!) joten ulkoilu on siirtynyt metsäteille, -poluille ja peltojen reunoille. Metsäteiltä Fiona on tehnyt supikoiran kakkalöytöjä eli päätynyt useamman kerran extrapesuun lenkin jälkeen. Metsäpoluilla en anna koirien juosta loukkaantumisvaaran vuoksi. Noppa tosin ei irtoa pohkeestani millään ("Märkää. Lähdetään kotiin."), Fiona on ketterä ja nopea, mutta tapaturma-Tara on se riski jonka takia juoksuskabat tehdään vain hiekkateillä tai pellolla.

Ja niitä pikajuoksukilpailuja sitten riittää. Fiona juoksee kevyesti jo Tara ohi ja jaksaa kauemmin kuin Tara. Kun muista ei ole enää kisakavereiksi, se hepuloi keskenään. Kotimatkalla se vielä leikkii piilosta Taran kanssa - ja päätyy suihkuun kun on korvia myöten mudassa lenkin jälkeen.

Juuri ennen joulun pyhiä kävimme tervehtimässä Vilja-bortsua, Fionan siskopuolta. Fiona mielisteli ja yritti leikkiä Viljan kanssa, mutta Vilja olisi riehunut tuttuun tapaan vain Taran kanssa. Noppa oli poliisina paikalla ja vahti tarkasti ettei Fionalle tapahdu mitään. No ei tapahtunut, kukaan ei siitä sen harmiksi välittänyt.

Treenitaukoa tuli  muutama päivä pyhien takia, mutta uusia kokemuksia tuli Fionalle rutkasti. Kyläpaikkoja, uusia tuttavuuksia ja asioita. Hissi on jo tuttu juttu, mutta kaupunki monine ihmisineen oli liian kivaa, samoin autot. Siis ohiajavat. Tuttu ongelma Nopan ja Taran nuoruusajoilta. Tara pääsi aikoinaan pihatiellä puraisemaankin yhtä autoa kyljestä. Treeneissä oli Fionalla liikaakin tarmoa, Noppa on sen sijaan petrannut tokoiluaan ilahduttavasti. Syytäkin kun voittajaluokan liikkeitä on harjoiteltu nyt kolme vuotta (eikä ikinä päästä niitä kisoissa näyttämään..).

Lauantaina tätikoirat olivat Hyvinkään koirakylpylässä uimassa Viljan kanssa, Fiona oli turistina mukana. Kaikuva, kostea uimahalli ei pentua häirinnyt, eniten sitä ärsytti kun se ei päässyt tervehtimään kaikkia ihmisiä siellä. Meillä tulee olemaan haastavin liike tulevaisuudessa tokokisoissa luoksepäästävyys, ja ihan eri syystä kuin Taralla aikoinaan... Fiona pussaa tuomarit läpikotaisin jollen saa sen yltiöystävällisyyttä hieman hallintaan.

Puolen tunnin uinnin jälkeen kotimatkalla oli autossa kaksi tyytyväistä, kosteaa ja väsynyttä tätikoiraa ja niiden uimisen katsomisesta väsynyt Fiona.

Illalla tokoiltiin taas Fionan kanssa, paljon onnistuneemmin kuin edellisiltana. Tänään oli vuorossa Dobo tätikoirien kanssa parkkihallissa Tuuloksen koirakerhon porukan kanssa. Ensin jumppasin Nopan kanssa viime kertaa muistellen. Noppa oli aivan innoissaan, silmät säihkyen ja häntä se heiluen tasapainoili jumppapallon päällä ja hyppi ohjaajan neuvojen mukaan ylitseni kun olin itse osittain pallon päällä. Osa liikkeistä tehtiin ilman koiraa, joten vatsa- ja reisilihakseni olivat kovilla kun tein samat liikkeet myös Taran kanssa. Tara on yksinkertaisuudessaan hauska koira, se kiipesi pallolle kuin vanha tekijä vaikkei ollut aiemmin sellaista edes nähnyt. Mutta kun käskin, niin se myös teki. Muuten ei Tara Doboilusta välittänyt, se stressaantui uusista asioista ja halusi vain autoon turvaan. Fiona olisi luultavasti yrittänyt syödä koko pallon ja olisi pomppinut minut mustelmille jumpatessa, joten se pääsee doboilemaan vasta vuoden kuluttua. Ehkä.

Vuodenvaihde vietetään tuttuun tapaan Nopan takia paukkuja varoessa, radio ja telkkari kovalla ja vain hihnassa pissalenkit tehden. Noppa kammoaa raketteja, etenkin sitä viheltävää ääntä ja välähdystä. Toivottavasti naapurimme eivät raketteja paukuttele (rahaa sananmukaisesti taivaan tuuliin), mutta kaukaakin kuuluvat ja näkyvät raketit riittävät Nopan hermostumiseen. Ironista että Tara, joka muuten on tästä jengistä se sekopäisin, ei noteeraa paukkuja millään lailla. Fiona ei niistä mitään vielä ymmärrä enkä ota mitään riskiä että se niitä säikähtäisi. Kovista äänistä se ei ole moksiskaan.

Mahdollisimman ilotulitevapaata ja rentoa vuodenvaihdetta & vauhdikasta uutta vuotta 2014!


Liivijengi pinkoo pellolla

 

Fionalla on taas ihan_omat_kuviot...

 Niin tiukka käännös että kaulapantakin on heilahtanut :)

 Hetki paikoillaan ennen kuin taas mennään.

Noppa-poliisi seurasi liivijengin menoa.


Fiona miltei puoli vuotta


Vilja, Fiona ja Tara

Fiona mielistelee Viljalle, Noppa vahtii tilannetta.

Uskomatonta kyllä, Fiona osaa myös rentoutua :)

Väsynyt pentu, jota omistaja ahdistelee kuvaamalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti