Off-kytkin toimii hyvin autossa

Fionalla on niin kiire ja se on niin utelias ettei sen lepäämisestä meinaa tulla mitään. Vasta viimeiset muutamat yöt se on nukkunut kokonaan, mutta päivisin se vain torkahtelee. Jos se saa olla asunnossa vapaana, se ei ymmärrä levätä juuri laisinkaan. Sillä seurauksella että siitä tulee kiukkuinen kommentoiva ärripurri joka ei jätä Noppaa ja Taraa rauhaan.

Autosta se on sen sijaan aivan hurmaantunut. Suorastaan huumaantunut, nukahtaa sinne oitis. Tänään kävimme Ylöjärvellä Koirakoutsin Mikan koulutuksessa ja Fiona nukkui umpiunessa koko automatkan ja koulutuksen odottelun. Tampereella liikennevaloissa oli pakko kurkata takapenkillä olevaan häkkiin että onko pentu elossa kun mitään ei kuulu. Se nukkui kaikki neljä töppöjalkaa kohti kattoa sikeässä unessa.

Harmi että tapaamisemme Puutarhan ja Hellan Ullan kanssa ei ihan ajoituksellisesti onnistunut, lisäksi Fiona antoi siellä ja koulutuksessa väärän kuvan persoonastaan olemalla kuin pieni kullannuppu. Totta ihmeessä kun oli juuri vetänyt hyvät tirsat autossa!

Illalla se pinkaisi kesken tassujen pyyhkimisen ulko-oven raosta takaisin pihalle ja sai sikapossuhepulit, eli juoksi järkeä vailla ees taas pitkin pihaa. Totesin ettei sitä saa ainakaan juosten kiinni eikä se tuossa mielentilassa tule kutsumalla, joten avasin auton etuoven. Samantien hämärästä singahti karvaohjus paikalle yrittäen tunkea itseään autoon. Toimii!

Fionan pohjaton kaiken syöminen on hieman helpottanut, mutta kaikkea pitää yhä maistaa. Perennapenkkiä se harventaa yhä hartaasti, porkkanat se haistoi kasvimaalta ja karsii niitä, mansikoihin se ei onneksi yletä (Noppa ylettää, valitettavasti) ja perunamaalta noston jälkeen jääneet perunat on siltä evakuoitu.

Toinen ahmatti Noppa on raivostuttava ruokahalunsa kanssa. Se varastaa Fionan puruluut (syö ensin omansa ja vie sitten pennun luun), kitisee koko ajan välipalaa ja tunkee itsensä paikalle kun koulutan Fionaa. Noppa lihoo ja turpoaa liikaa jatkuvan kortisonilääkityksen takia, joten huumorintajuni sen ahmimisen kanssa on aika tiukilla.

Tara leikittäisi Fionaa ulkona, mutta sen leikki on yhä liian rajua. Fionan mielestä siis ihan mahtiskivaa, minun mielestäni ei... Sisällä aikuiset koirat ovat helisemässä, sillä Fiona pääsee vihdoin hyppäämään sohvalle. Enää ei ole muuta pentuvapaata turvapaikkaa kuin Nopan sohva, joka on niin pyhä ettei edes Aapo-kelpie mennyt sinne, eikä mene Tarakaan. Fionan tuntien se kyllä tunkee itsensä sinnekin. KääpiöNapoleon kyseenalaistaa auktoriteetit! Fiksuna pentuna se hyödyntää oppimaansa nopeasti, koulutusta ajatellen pelottavan nopeasti. Kaiken se oppii, myös ne minun tekemät virheet jos en ole tarkkana.

Alla olevat kuvat on ottanut Jonna Peltonen.

Näyttää väsyneeltä, mutta korvien asennosta näkyy että antennit ovat valmiina...

Pari sekuntia paikoillaan ja sitten taas mennään! 


Joskus tuntuu että Fionalla on takajalat enemmän ilmassa kuin maan pinnalla....



LiitoFiona



Torvelot tanssii: toisella lähtee etupää liitoon ja toisen takaosa jatkaa omaa elämäänsä...

Taran (vähemmän) älykkäästä ilmeestä näkyy, ettei se huomaa kun MustaPantteri on hyökkäämässä.

Noppa paheksuu moista riekkumista


Kun on päivän riekkunut, riehunut, tappanut leluja, oppinut uusia asioita ja kiusannut laumakavereita, voi ottaa tirsat sohvalla isännän kyljessä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

Ei-toivottuja perennoja

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa