Etsyösitä ja sen kaverit treenaa (pentukuvia)

Kävimme eilen taas motivoitumassa Riitan koulutuksessa: Noppa teki kokeenomaisesti tunnarin, ruudun ja ohjatun noudon. Ruutuun meno oli taas ensin aikamoista hapuilua, mutta sitten se lähti sujumaan Nopalta. Omistaja tunaroi sen jälkeen ja ohjattu noutokin sujui vasta kun minä mietin tekemisiäni ja kuuntelin Riitan ohjeita. Koira siis toimi, mutta taas oli ohjaaja-omistajassa vika. Noppa oli pirteä, innokas ja reipas, hihkui jopa viereisen kentän agilitytreeneihin. Olin aivan tohkeissani, sillä Nopan intoa ja tekemistä oli ilo katsoa. Vaikka oma tunarointini harmittikin, ilta oli hyvin onnistunut.

Tara oli turistina mukana, tein lyhyen seuraamisen sille lelupalkalla.

Fiona harjoitti massahurmaamista ja oli aivan riemuissaan kun siellä paljon ihmisiä joilla oli namejakin mukana. Se varmaan luulee että tokokenttä on ruoka-automaattipaikka jossa saa kaupan päälle pusutella ihmisiä...

Fiona on sekoittanut meidän pihatöiden (ja kaiken muunkin) aikatauluja, mutta tänään saatiin taas jotain aikaiseksi: isäni ahkeroi ja teki hyvät perustukset takapihan isolle perennapenkille. Kuusien alle huvimajan taakse tuleva penkki piti pengertää, mutta olin aivan jumissa mistä aloittaa ja miten. Isäni ja Juha pohtivat asiaa hetkisen ja ryhtyivät toimeen. Työtä siinä vielä on ennen kuin kaikki nauhukset ja etupihan valepenkissä olevat kuunliljat ovat siirretty, mutta hyvällä mallilla ollaan! Yksi projekti on sitten hoidettu, enkä olisi siitäkään yksin selvinnyt.

Sadekuurojen välissä istutin kaivon näköesteeksi muutaman angervon ja yhden koreanonnenpensaan, saa nähdä miten talvesta selviävät. Paikka on avoin, tuulinen ja paahteinen, talvella siis myös hyvin kylmä.

Fionalla oli lepopäivä, sillä neiti Etsyösitä ei osaa ottaa rennosti jos jossain tapahtuu jotain. Hänen on pakko päästä katsomaan ja osallistua kaikkeen. Joten Fiona oli päivällä sisällä nukkumassa meidän muiden touhutessa pihalla. Toki sekin ulkoili, kuten kuvista näkyy...

Kuvassa uuden perennapenkin reunaa, isäni, Hullu Puutarhuri ja kuvan vasemmassa reunassa toinen pinkomassa paikalle...

Neiti söpöstelee (lue: pinkoi ensin pitkin märkää pihaa vailla järjen häivää ja hengähti hetkisen ennen kuin jatkoi matkaa...).





Noppa jahtasi kärpäsiä (tai jotain muuta josta en halua edes tietää) ja kakarakoira oli heti mukana vaikkei sillä ollut hajuakaan mistä on kyse.


Noppa esittelee kärpäsenjahtaustaktiikkaa ja pentu kuuntelee. Tai jotain sinnepäin.

Tämä on näky, joka on hyvin yleinen. Joka päivä meillä. Ja monta kertaa. Yleensä siihen liittyy kommenttini: "Mitä sillä NYT on suussa!" ja sitten pennulle tulee vauhtia...

Kommentit

  1. No ei sulla ainakaan tule aika pitkäksi :-D
    Hieno istutusalue kuusten edessä, hyvä hyvä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole todellakaan pohdittavaa mitä seuraavaksi tekisi :)

      Takapihan perennapenkistä tulee HIENO! Se oli loistava idea, kiitos Saila! Rhodot ja hortensiat joutuvat odottamaan ensi kesään, niillekin on paikat valmiina suunnitelmasi mukaan.

      Poista
  2. Hahaa, niin tuttua! Pyrripentu tosin oppi jotenkin ihmeessä, että vielä paremmat eväät on emännällä (vaikka emännällä olikin hillitön ongelma opetella taas kuskaamaan "nakkipakettia taskussa".)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun täytyy opetella myös tuo herkkujen kuskaaminen taskussa taas... Noppa-tankki riemastuu, sillä se on yhtä ahne kuin pentu. Mutta onneksi sillä on jotain järkeä mitä suuhunsa maasta nappaa, toisin kuin tuolla karvaformulalla...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei-toivottuja perennoja

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa