Fiona, Tara ja Maura itsenäisyyspäivänä 2017. Kuva: Kristiina Kerttula

23.12.2012

Vuosi loppuu ja tahti kiihtyy

Viime viikot ovat olleet taistelua lumen, kellon ja asioiden edistymisen kanssa, mutta tunnelin päässä näkyy jo valoa. Eikä se näytä vastaantulevalta junalta...

Vantaan kerrostaloasunnossani ei ole enää muuta kuin osa vaatteistani ja sänky, siellä kaikuu! Ensi viikonloppuna sekin tyhjenee, sen sijaan tämä Hämeen talo on täyttynyt liiankin kanssa. Kun toinen puoli talosta on remonttivaiheessa betonilla ja toinen puoli täynnä muuttolaatikoita ja muuta tavaraa, on joulun tunnelma todella tiivis.

Nopan harmiksi jouduimme luopumaan isosta sohvasta toistaiseksi. Noppa ei mielellään lattialla nukkuisikaan, vaan mahdollisimman korkealla ja mahdollisimman leveästi.

Vaikka lenkit puhtaassa lumessa pakkasen napsuessa puissa on ihanaa, ei viime viikkojen lumisateet ole saaneet minulta mitään riemunkiljahduksia, päinvastoin. Jouduimme jättämään yhden Hyvinkään koirauimalareissun väliin huonon ajokelin takia, tosin kävimme Vilja-bortsun luona sitten touhottamassa muuten vain. Myös ajomatkat Hämeen ja Vantaan välillä ovat saaneet hartialihakseni ja hermoni huutamaan Hoosiannaa jo kauan ennen joulua. Olen jäänyt paljon kiitollisuudenvelkaa virolaisille naapureilleni jotka ovat  auttaneet autoni pois parkkipaikalta Vantaalla kiinteistöyhtiön surkean työn jäljiltä. Ihanat työkaverini olivat huomanneet lumituskailuni myös (itse asiassa eivät voineet välttyä kuulemasta...), sain heiltä läksiäislahjaksi erittäin tarpeellisen ja erittäin mieluisen auton talvitarvikepaketin!

Tänään oli parkkihallissa jokasunnuntaiset treenit. Taran kanssa meinasi homma mennä lässytykseksi, mutta hienosti se teki kaiken mitä pitikin. Tosin luoksetulo on auttamattoman hidas ja hypyssä se jää yrityksistäni huolimatta edelleen nököttämään rinta kiinni esteessä.

Noppa teki taas täyden kympin tunnarit, mutta himmaili luoksetulossa eikä tänään ymmärtänyt millään seiso-käskyä. Oli kuulemma ihan uusi juttu sille...

Taran pissaongelma on toistaiseksi poistunut, takuulla jatkuvan takin käytön ansiosta (BOT-takki tai W-woolin villatakki joka kerta lenkillä). Lämpö selvästi auttaa sen selkään ja sitä kautta tuohon pissaongelmaan. Virtsatien tulehdushan se ei ole, vaan selästä johtuvaa.

Jos kulunut vuosi olikin monine muuttoineen (4 muuttoa puolessa vuodessa...) ja tapahtumineen vilkas, raskas ja vaihteleva, niin ei tulevakaan vuosi tylsältä näytä. Olo on jo nyt kuin Nissen polkassa ja vauhti vain tästä kiihtyy. Mutta tylsää ei takuulla tule!

Sitä ennen nautitaan joulun pyhistä, hyvästä ruuasta ja läheisten seurasta - myös niiden karvaisten versioiden!

Hämeen Hönöt Noppa ja Tara sekä allekirjoittanut ja laumanjohtaja toivottavat

Leppoisaa, rentoa ja mukavaa joulua!


6.12.2012

Hirrrrveitä petoja - eli bordercollien pentuja katsomassa

Mitä tekee pentukuumeinen, jolla on selvästi masokistisia taipumuksia?

-  Menee katsomaan reilun viiden viikon ikäisiä bordercollien pentuja! (onneksi kaikille pennuille on jo omistajat :) )

Kävin siis maanantaina lulluttelemassa, nauramassa ja ihastelemassa Surin ja Falcon kauniita, rohkeita ja tomeria pentuja Kirkkonummella. Otin "muutaman" kuvan myös...

Harmitti kun kameran tehot eivät riittäneet parempiin kuviin, ilta oli pimeä ja pennut niin vauhdikkaita, ettei kuvien laadussa ole kehumista.

Pentujen oma blogi on täällä.

Pennut olivat nukkumassa kun tulin
 
 
"Tyyppi räpsii salamalla kesken unien."
 
Ei kestänyt kauaa kun koko jengi oli hereillä ja paini alkoi
 
 
 
Hurja irvistys! :)
 
Välillä joku otti tirsat
 
Tämän voisi laittaa eläinsuojeluyhdistyksen julkaisuun - jos ei tietäisi että sekunti kuvan oton jälkeen tuo riiviö nappasi kameran hihnasta ja sitten tappoi lelua...
 
Väsy tuli
 
Suri-emä leikitti omaa miniatyyrikopiotaan. Suri on lempeä ja hyvä emä ja leikki nätisti pentujen kanssa.

Leukatuki!

 

Pullonvieritystä

Pojat painivat

Hyökkäys kesken kaverin torkkujen

Linjakasta :)

2.12.2012

Myyräkekoja, hammashuoltoa ja pissaongelmia

Autotallista löytynyttä suksitervaa ja pahalta haisevia keisarinpikarinliljojen sipuleita, sillä yhdistelmällä sain myyrät pois perennapenkistä toistaiseksi. Sen sijaan perennapenkin reunoilla ja koko etupihan nurmikolla tapahtuu sitäkin enemmän, kuten kuvasta huomaa..


Tara tönöttää etupihalla. Se tuijottaa Noppaa, joka taasen tuijottaa puussa istuvaa oravaa.

Viimeisen viikon karvakorvat ovat olleet luonani kaupungissa, päivät hoidossa vanhemmillani. Joka ilta on ollut ohjelmaa, uinnista eläinlääkärireissuun. Vilja-bortsun kanssa käytiin taas Hyvinkäällä koirauimalassa, saldona jälleen kaksi mukavan uupunutta koiraa :)

Noppa kävi hammaslääkärissä Veikkolassa Anident-eläinlääkärissä. Siltä korjattiin kolme pinnasta lohjennutta hammasta ja tehtiin samalla yleisterveystarkastus. Hampaiden juuret olivat onneksi kaikki kunnossa eikä hammaskiveäkään juuri ollut, mihin lie se oli ne kolme hammasta telonut.

Pakkasten myötä Taralla alkoi taas pissaongelma, eli virtsaa valuu etenkin lenkin jälkeen holtittomasti. Täytyy käyttää se taas hoidossa. Taralla on selässä vikaa joka aiheuttaa sen, että virtsan pidätyksestä vastaava hermo on puristuksissa, eikä Tara itse huomaa pissan valumista. Hoitona on BOT-takki, säännöllinen ulkoilu (ettei virtsarakko ole liian täynnä), hieronta, laser- ja akupunktiohoito ja tarvittaessa tulehduskipulääkitys. Tara ei ole kivulias, eli särkyä ei taida olla. Se on vaan niin jumissa.

Jumissa se on ollut päästäänkin. Siinä missä Noppa on ollut meidän vahtikoira, on Tara ottanut sitä roolia itselleen. Se ei vaan ole vakuuttava rääkäistessään säikähdyksestä kimeällä falsetilla kuullessaan jotain epäilyttävää tai muka nähdessään jotain huomionarvoista. Lähinnä säikäyttää minut puolikuoliaaksi.

Noppa ottaa rennosti sohvalla

Ees taas matkaaminen Vantaan ja Hämeen välillä rauhoittuu muutaman viikon kuluttua kun kerrostaloasuminen jää historiaan ja majoitumme kokonaan Hämeeseen. Siellä on uudet treenimaastot, -kentät, -halli ja -ryhmät. Ja lähempänä kuin pääkaupunkiseudulla asuessamme!