kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

25.11.2012

Kantapään kautta oppii

Tänään oli Taran kolmas tokokisa avoimessa luokassa. Kisat pidettiin aivan naapurissa, Tuuloksessa parkkihallissa. Olin aivan varma että kaikuva halli, jossa liikkuu autoja ja taustalla soi ostoskeskuksen mainospälpätykset, olisivat liikaa Taran hermoille. Yllätyksekseni Tara oli ihmeen rento ja jopa kontaktissa. Enemmän se hermostui minun jännittämisestäni kuin äänistä.

Tuomarina oli Ossi Harjula, joten mitään helppoja pisteitä en odottanutkaan. Tara teki parhaansa, virheet olivat niitä joita sillä on aina ollut (vinot perusasennot eteen tullessa, seuraamisessa irtoaminen joka on minun koulutusvikani ja hitaat maahanmenot jotka johtuvat murtuneesta kyynerpäästä). Noudossa (joka edellisenä iltana onnistui taas täydellisesti) Tara tiputti kapulan ja sitten meni minulta pasmat sekaisin. Luulin että liike meni nollille joka tapauksessa ja annoin sitten käskyjä urakalla koulutusmielessä. Tuomari piti pitkän ja hartaan puhuttelun mikä ero on kisatilanteella ja koulutuksella ja kuinka minä mokasin koiran liikkeen. No, opinpahan taas jotain uutta.

Ykköstulos kariutui siihen minun säätämiseeni ja TK2 koulutustunnus jäi 2,5 pisteen päähän. Hieman harmitti, mutta sitten tuli ylpeys Tarasta: se rakas kaheli rääpäle teki hienoa työtä ja seuraavissa kisoissa saadaan se ykköstulos kunhan minä skarppaan.

Tara tuli kolmanneksi luokassaan ja sai ruusukkeen, pokaalin ja herkkulaatikon, jossa oli Taran mielestä superihana vinkupossu. Sitä ollaan kuunneltu iltapäivä...

Pulleron kanssa treenattiin eilen. Ensi kesänä ollaan haasteen edessä kun tuo mukavuudenhaluinen herkkupeppu pitäisi saada toimimaan voittajaluokassa. Siis Noppa, ei Tara. Lisää haastetta kisaamiseen tuo torvelo ohjaaja, siis minä.

Viikonloppu on ollut tapahtumarikas ja koirat ovat aika uupuneita. Pidot sen kuin paranee, sillä ensi viikon ne ovat päivähoidossa vanhemmillani ja joka illaksi on ohjelmaa. Huomenna mennään taas Hyvinkäälle koirauimalaan Vilja-bortsuneidon kanssa. Tiedossa on loppuillasta kaksi märkää ja lopen uupunutta koiraa :)

3 kommenttia:

  1. Tylsäähän se ois, jos joka kerta tekis täydellisen suorituksen... Huonoa tuuria kun panta putoaa ym. Ihanaa, että Tara sai kuitenkin palkkansa työstä. Tarkoitan siis vinkulelua ja herkkuja :).

    VastaaPoista
  2. Tara oli kisoissa todella hyvin, siis kehässä ja sen ulkopuolella. Siis ottaen huomioon että kyseessä on Tara :) Ekat palkat se sai jo heti kisapaikalla kun tultiin kehästä, autossa oli makkaraa odottamassa. Myös turistina ollut Noppa sai nameja vaikkei muuta tehnyt kuin hengaili mukana.

    VastaaPoista
  3. Nopan tyttärellä Rillalla on täällä Oulussa samat harrastukset näin talvikaudella kuin Noppa-mamilla. Käydään taas uimassa niin että karvakintut vapisee kun nousee altaasta. Siitä huolimatta pitää melkein pakottaa altaasta pois. Bortsumaiseen tyyliin nappaa vinkusiilin suuhun kun päästään kotiin. Päässä vielä surraa vaikka huojuu väsymyksestä.

    VastaaPoista