kuva

kuva
Vielä kaikki neljä yhdessä, elokuussa 2017

20.8.2012

Hyvät pöhnät

Käytin Nopan viime keskiviikkona eläinlääkärissä. Mitään erityistä vikaa ei "pintatutkimisella" Nopan selästä löytynyt, jatkotutkimuksiin Noppa menee spesialistille ensi viikolla. "Ensiavuksi" Noppa sai kahden viikon tulehduskipulääkekuurin, puolitoista pilleriä päivässä.

Annoin ensimmäisen pillerin Nopalle heti lääkärissä käynnin jälkeen sillä seurauksella, että kello 00.19 komensin sen nukkumaan. Särkyjen helpottaessa ja kunnon pilleripilvessä se riepotti Taraa pitkin lattioita (leikki siis, Tara vain tuhisi kun Noppa hinasi sitä pitkin eteistä), pomppi sohvalla, kelli kaukalossa ja pelleili kuin pienet pennut. Välillä se hyppäsi päälleni sohvalla silmät pyörien kuin karusellissa, loikkasi alas ja heittäytyi selälleen lattialle.

Seuraavana kahtena aamuna heräsin neljän jälkeen sen tuijotukseen: "Terveee, vieläkö meinaat nukkua?!". Ja sitten megapusutus tassulääppien kera.

Moisesta riekkumisesta oppineena puolitin lääkityksen aamun ja illan välille. Nyt päästään nukkumaan ennen puoltayötä, mutta kiharakarvainen pusuautomaatti oppi jo herättämään minut aamuvarhaisella. Ei sillä ole hätä, onpahan mukavaa tuijotella mammaa ja sitten pestä sen naama saman tien. Käkikellonkin karjaisuun olisi miellyttävämpi herätä!

Viikonloppuna mökillä Noppa ui urakalla. Se puljasi silmät puoliummessa järvellä, ui laiturin ohi jossa Tara päivysti ja murisi sille ohimennessään. Noppa läpsytteli vettä ja jos olisi osannut, olisi takuulla kellunut selällään ja hyräillyt.

Reippaan uinnin ansiosta kummatkin koirat olivat lievästi sanoen pörhöturkkisia sunnuntaina kun kävimme pyörähtämässä Heinolan näyttelyssä. Noppa ei kehään mennyt lääkekuurin takia, mutta hengaili turistina mukana. Oli mukava tavata tuttuja ja uusia koiratuttavuuksia. Erityisrapsutus Peuhuliinan Iltatähdelle, joka pusutti Nopankin mennen tullen.

Tara kävi kehässä hakemassa hyvän eli H:n, sillä oli kuulemma huonot liikkeet (niin kuin onkin, olen samaa mieltä) ja liian vähän fylliä poskissa (!), eli tuomarin mielestä sen poskien pitäisi olla täyteläisemmät. Tara esiintyi Taraksi hyvin, monen mielestä varmaan huonosti. Mutta se oli rento ja hyväntuulinen koko näyttelyn ajan, mikä on tärkeintä. Kummatkin koirat olivat näyttelyssä niin "helppoja", ettei mikään enää siellä harmittanut. Ostin vielä kassillisen puruluita ja vähän uusia leluja ja narupallon ennen kuin lähdimme takaisin mökille.

Eilen illalla kotiuduimme takaisin kerrostaloelämään. Oletin että koirat olisivat olleet lopen uupuneita viikonlopusta kaikkine kyläilyineen, vieraineen, uimisineen ja näyttelyineen, mutta ei.. Aamulenkin jälkeen Tara lennätti pehmolelua pitkin olohuonetta ja Noppa imuroi roskia (=mahdollista syötävää) keittiöstä.

Nopan ruokahalu tuntuu vain kasvavan iän myötä, mökin lähimmät vadelmapuskatkin se kävi jo tyhjentämässä. Meitä ei siis kannata pyytää kylään jos haluaa syödä itse pihaltaan herukat, mustikat, karviaiset (Nopan suurta herkkua) ja vadelmat...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti