kuva

kuva
Vielä kaikki neljä yhdessä, elokuussa 2017

28.6.2012

Ei rasitu polla

Koirat ovat lomalla kun treenit ovat jääneet muuttoprojektin jalkoihin. Lenkit sentään tehdään kuten ennenkin, mutta tokoiltu on minimaalisesti ja Nopan hakutreeneihinkin ehditään vain joka toisella kerralla.

Eilen hakuharjoituksissa Noppa toimi hienosti ja muisti käyttää nenäänsäkin uudessa treenipaikassa ukkosen jylistessä taustalla ja salamoiden välähdellessä. Ei jyske haitannut keskittymistä lainkaan.

Noppa kävi juhannuksena järvessä uimassa ja sai taas sen jokakesäisen kutinavaivan. Ei voi olla hotspottia kun koko koira menee ihan punaiseksi ja kutisee hysteerisesti. Onneksi oli viimekesäisiä suihkeita jäljellä, kotona pesin sen lääkeshampoolla ja miltei upotin koiran talkkiin. Kutina helpottui heti ja loppui miltei kokonaan (ja huusholli on valkoista talkkipölyä täynnä...).

Joku allerginen reaktio se on, koska Hyvinkään koirauimalassa kävimme monta kertaa talven ja kevään aikana ilman mitään ongelmia. Nyt on Nopalta turkkikin leikattu ja karvanlähdön myötä se on muutenkin lähtenyt, joten paksu turkki ei sen ihoa haudo.

Tara koheltaa entiseen malliin, juhannuksena se unohti rappuset ja tuli leuka edellä rannalta ylös. Mitä sitä millään koordinaatiokyvyllä tekee... Joskus mietin että onko sen näössä vikaa. Päässä nyt ainakin, mutta siinä ei ole mitään uutta..

Juhannuksena nukuin poikkeuksellisesti lattialla aitassa koirien kanssa. Taran mielestä se oli loistojuttu. Noppa oli sen sijaan valmis tekemään reklamaation koska oli sitä mieltä että se pehmeämpi patja kuului hänelle eikä minulle.

Aamuisin heräsin suu täynnä koirankarvaa. Tara makasi selällään vieressäni, pää tyynyllä ja tassu kainalossani. Jos se olisi osannut, se olisi kehrännyt.

Karvahirviöt uimassa juhannuksena, oli kesäkuun ensimmäinen ja viimeinen uintikerta Nopalle.

Noppa haaveilee laiturilla juhannuspäivän iltana

Tara vanhempieni mökin pihassa juhannusaaton iltana

Tara muikistelee pihakeinussa

Noppa loikoili tuolissa sisällä mökissä

Kiirettä pitää, kuvatkin jäävät kameraan

...kun en ehdi niitä sieltä ajoissa tyhjentämään. Sen sijaan kotona tyhjennetään kaappeja (lue: Juha tyhjentää ja pakkaa, minä olen kuulemma lähinnä vain tiellä). Talon täytyy olla tyhjä kuukaudessa ja sitä ennen meillä on tässä ketjureaktiossa kaksi muuta muuttoa, bordercollieleiri ja kaikkea muuta..

Pihatyöt ovat jääneet ja tulevat jäämään vähemmälle, surettaa ja harmittaa kun en ehdi pihalla olemaan tarpeeksi. Toisaalta onni että sää on ollut kostea ja sateinen, kastelu sentään hoituu.

Uuden kodin pihalla en ehdi tänä kesänä tehdä juuri mitään. Seuraavat vuodet menevät siellä tonttia, kasvimaata ja perennapenkkejä muokatessa. Mutta eihän meillä kiire ole. Ja puutarha ei ole koskaan valmis. Onneksi.

Etupihaa toukokuun lopussa, koristekirsikkapuu kukkii. Huomatkaa tuijan takana lymyilevä bordercollie (Noppa oikaisi pihan poikki oravamestaansa).

Juhannusruusu kukki juuri ennen juhannusta

Kerrottu anemone (mikä tuon vuokon oikea määritelmä nyt sitten olikaan..)

Punainen päivänkakkara hehkuu

 Päivänlilja, se perusversio.

Etupihan rhodo kukki uhkeasti ennen juhannusta

Tara laidunsi heinää sen juurelta

Sormustinkukka

 Särkynyt sydän on taas valtava puska, tässä kuvassa pienenpieni osa siitä

Vaaleansininen asteri, joka ei koskaan näytä kuvissa niin kauniilta kuin mitä se on.

Vaaleasininen iiris kukki huonosti

Sen kaveri sitäkin uhkeammin

20.6.2012

Askel askel hyppy!

Taralla on tänään hieronta. Onneksi. Sen liikkuminen näyttää siltä että joko selän lihakset ovat jumissa ja/tai siellä on taas kipeitä kohtia. Terve sen selkä ei tule koskaan olemaan, mutta olisi edes kivuttomampi tai vähemmän jumissa.

Toinen takajalka ei tule mukana kun Tara lähtee liikkeelle. Askel askel hyppy...ja taas takajalka menoon mukaan.

Tara rrrraakastaa hieromista, se makaisi hierottavana varmaan tuntikausia jos voisi. Kotimatkalla autossa se istuu suupielet rullalla, silmät puolitangossa ja korvat vinossa.

Noppa oli kuulemma liikkunut epäpuhtaasti erikoisnäyttelyssä, itse en sitä huomannut. Täytyy kysyä jos voisi sen tarkistaa samalla onko jumituksia tai oliko se vain liian vähän verryttelyä ennen kehään menoa.

19.6.2012

Tulee ihan Vaahteranmäen Eemeli mieleen

Muistatteko Vaahteranmäen Eemelin kun kepposiaan tehtyään joutui liiteriin häpeämään? Välillä hän meni sinne suoraan kun tiesi mitä tuleman piti.

Meillä on koirille tiukka linja että pihalla ei ohikulkeville koirille rähistä. Piste. Jos niin käy, tulee äkkilähtö sisälle arestiin. Tara ei yksin edes ole pihalla, saati sitten sano kellekään mitään. Nopan seurana se saattaa hihkua kavereille jotka tulevat portille tervehtimään, mutta se on eri juttu.

Eilen kuului etupihalta armoton kilpakarjunta. Noppa rähisi sille jämtlanninpystykorvanartulle joka on kolme kertaa hyökännyt Nopan päälle (viimeisin tosin jäi yritykseksi kun minä meinasin tehdä jämtista muhennosta, syystäkin). Pystykorva rähisi aidan toisella puolella ja Noppa toisella. En ehtinyt ulos asti hakemaan Noppaa kun tilanne oli jo ohi. Yllätyksekseni Noppa tuli minua vastaan vauhdilla, mulkaisi korvat luimussa siihen tyyliin että "Joo joo, mä tiedän!" - ja meni koirahuoneeseen aivan kuten olisin sen vienyt kesken rähinätilanteen. Jos olisi osannut, se olisi pamauttanut huoneen oven perässään kiinni.

Jotain sillä on selvästi jäänyt mieleen..!

SlimmiNoppa

Nopalle piti tehdä kesäturkki heti erikoisnäyttelyn jälkeen, ts. leikata sen turkki koneella lyhyeksi. Sen paksu (ei niin pitkä, mutta sitäkin tiheämpi) turkki ei kuivu helposti ja kosteana lämpimällä säällä se hautoo ihoa = aiheuttaa ihottumaa kesäisin. Talkki on ollut kovassa käytössä joka kesä.

En halunnut tietenkään mitään nahkaversiota Nopasta, eli Moserissa oli rajaaja. Ainoastaan vatsakarvat leikkasin ilman rajaajaa.

Yritys hyvä kymmenen, mutta Moser jäi kiinni Nopan turkkiin... Se on niin paksu, ettei kone kyennyt leikkaamaan turkkia niin kuin toivoin. Tunnin äheltämisen jälkeen Nopalla oli selvästi lyhyempi karva, mutta ei nyt ihan sitä mitä piti. Toisaalta sillä on niin hervoton karvanlähtö että muutaman viikon kuluttua sillä on joka tapauksessa niin lyhyt turkki kuin toivoin. Minä vain hieman aikaistin sitä leikkaamalla.

Hihittelen Noppaa katsoessani että olisi pitänyt leikata se aiemmin, ennen erikoisnäyttelyä. Noppa pieneni kerralla leveys- ja korkeussuuntaan kun kihara turkki ei törrötä enää. Ja kun kaulan ja vatsan pitkät hapsut hävisivät, siltä löytyi kaula- ja vatsalinja!

Noppa otti leikkuuoperaation rauhallisesti, se on tottunut kaikenmaailman kopelointeihin. Tara oli varma, että siinä tapahtuu jotain mielenkiintoista ja tunki mukaan myös. Tara on yhtä hölmö myös kynsienleikkuun kanssa: tunkee omia tassujaan väliin kun leikkaan Nopan kynsiä. Leikkasin Taralta puolet pöksyistä, ne hamput jotka kasvavat helposti rastoiksi. Siitäkään ei huomaa että pöksyjä on leikelty reteästi.

Kumpikin koira suunnilleen kikatti kun menivät leikkuuoperaation jälkeen pihalle. Kesäinen ilmavirta tuntui selvästi oudolta kummallekin, ovat niin tottuneita paksuun turkkiin. Noppa tuntui jopa piristyvän kun karvaa hävisi.

Räpsäisin kuvan kun Noppa kuunteli naapuritontilla kujertavaa kyyhkystä.

18.6.2012

Niin paljon asiaa, ettei sanotuksia saa..

Eikä taaskaan ole aikaa kirjoittaa kaikkea mitä pitäisi. Paljon on tapahtunut viime viikkoina ja vielä enemmän tulee seuraavien viikkojen, kuukausien ja vuoden aikana tapahtumaan.

Näillä näkymin tämä on viimeinen kesä täällä, elokuusta alkaen on toinen pihapiiri hoidettavana. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja ehdin treenaamaan ja kenties kisaamaankin koirien kanssa kaiken kaaoksen keskellä. Muutomme on ns. dominopalikka-ilmiö, eli kaikki riippuu kaikesta ja sitten kaikki tapahtuu yhtä aikaa! Mutta olisi kerrottavaa viime viikoistakin ja päivistä.

Bordercollieiden erikoisnäyttely oli eilen lähellä Lappeenrantaa. Reissuun meni 15 tuntia ja monta märkää vaatetta, puhumattakaan märistä koirista ja ihmisistä. Onneksi se on vain kerran vuodessa!

Itse näyttelystä ja sen tunnelmista ja tuomarista myöhemmin. Tässä pikaisesti kuvina Nopan kauniit narttupennut Myy, Nelli ja Rilla. Kaikki eilen erinomaisen arvostelun saaneita. Myy kävi lisäksi nappaamassa sertin ja toiseksi parhaan nartun sijoituksen Kotkan kansainvälisessä näyttelyssä edellisenä päivänä. Onnea!

Rilla (Borderiinan Hippityttö) 

Nelli (Borderiinan Hepsankeikka)

 Nelli
 Kun purin tämän kuvan kamerasta, piti piti hieraista silmiä. Rilla on aivan kuin Noppa, äkkiseltään en erottaisi kumpi kuvassa on.
  
Myy (Borderiinan Hulda Huoleton)

Myy

 Nelli (Borderiinan Hepsankeikka)

10.6.2012

Lisää treeniä tumpelolle omistaja-ohjaajalle, koira kyllä osaa

Käytiin tänään Taran kanssa ensimmäiset avoimen luokan tokokisat. Olin pessimistinen kisojen onnistumisen suhteen kaikin tavoin, mutta ajattelin että käydään harjoitusmielessä vaikka nollasuorituksella.

Eilen olimme Hämeessä koko päivän ja kotiinpaluu venyi myöhään iltaan. Treenit jäivät tekemättä eikä viime viikkoina (saati -päivinä) olla tehty Taran kanssa tokoon viittaavaankaan.

Minä olen yhä flunssassa ja päässä ihan muita juttuja kuin tokoa ja Tarallahan on jumittanut pää muuten vaan viime aikoina. Mitä mahtavimmat lähtökohdat kisoihin siis...!

Mutta hämmästyksekseni Tara ihan oikeasti yritti ja osasi. Mutta minä en! Mokasin itse vähintään kymmenen pisteen edestä, täysin omaa huolimattomuutta/jännitystä/typeryyttä. Kuin en olisi ikinä kisoissa käynyt tai koiraa ohjannut, argh!

Meidän rakas kotikahelimme tsemppasi ja jaksoi hienosti loppuun asti, vaikka välillä oli taas ampaisemassa pois kehästä. Onneksi oli iso kehä...

Noutoa jännitin eniten, olin varma että se menee nollille koska viime aikoina Tara ei ole taas siihen kyennyt. Ihme kyllä se toi kapulan (vinoon tosin), ei pudottanut eikä lähtenyt se suussa haahuilemaan minnekään.

Kauko-ohjausliikkeet menevät nykyään ihan pipariksi, Taralla kai sattuu se liike murtuneeseen olkapäähän. 6 pistettä oli hyvin, ottaen huomioon että se on Taran mielestä myös hyvin painostava liike.

Loppusaldona ykköstulos ja luokkavoitto, ihme kyllä. Seuraaviin kisoihin minun pitää skarpata, harmittaa kun tunaroin koiran suoritusta.

Tuomari Harri Laisi ja hänen vaimonsa ovat aina yhtä mukava pariskunta kisoja ajatellen, sain heiltä hyviä vinkkejä ja ohjeita mitä teen väärin ja mitä tulisi korjata. Kiitos heille ja kisojen järjestäjille, tunnelma oli leppoisa ja aikataulu jopa edellä.

9.6.2012

Kiirettä pukkaa

...ja emännällä flunssaa myös. Jos teksti pätkii sisällön ja ulkoasun puolesta, syytän tätä tautia joka tukkii nenän, nielun, korvat ja miltei silmätkin.

Viime viikonlopun vietimme mökillä, koirat uivat lauantaina ja riekkuivat kaiken muun ajan päivisin. Noppa komensi Taran pois laiturilta sitä häiritsemästä yllättävän tehokkaasti, kerrankin. Tara riensi oitis kantelemaan, olin saunaa lämmittämässä ja arvasin Taran hyvin selkeästä elekielestä että taisi tulla sanomista...

Uhkasin ajaa Nopan turkin pois koneella ensi viikonlopun erikoisnäyttelyn jälkeen, mutta jos sen karvanlähtö jatkuu samaa tahtia niin ei tarvitsekaan :) Meillä on kohta nahkaNoppa! Ja valtaisat karvakasat keskuspölynimurin säiliössä ja loput pitkin lattioita.

Alkuviikosta kävimme pari kertaa tapaamassa Vilja-bortsuneitoa. Taralla ja Viljalla on paljon yhteistä: kummaltakin puuttuvat jarrut ja mottona tuntuu olevan se surullisenkuuluisa "Vauhti sata, äly nolla". Loukkaantumisilta on vältytty, tosin Vilja otti kosketusta polveeni ja minä tantereeseen. Mutta koirille ei käynyt kuinkaan.

Keskiviikkoiltana käytiin hakuilemassa parin viikon tauon jälkeen Nopan kanssa. Oli uusi paikka ja vieressä suojelukoirien treenit, joten häiriötekijöitä riitti. Kivaa tuntui siitä huolimatta olevan, tosin itseänikin häiritsi se koirien mölinä ja huuto piiskanpaukuttelun lisäksi viereisellä kentällä.

Tokoa on treenattu ihan liian vähän, Taralla jumittaa yhä pää. Ylihuomenna on kisat ja koira on ihan zombie. En tiedä mikä on mennyt vikaan, milloin ja miksi. Käydään siellä kisoissa verestämässä avoimen luokan liikkeet muistutukseksi, tulosta on turha odottaa.

Noppa kuuntelee mökillä joutsenia. Yritti niiden peräänkin, optimisti...
Noppa jahtaa Taraa

Tässä kuvassa on kolme bortsua: Noppa riepottaa Tara, Tara Noppaa ja Vilja ihmettelee silmät pyöreänä taustalla

Lepotauko. Nopalla on frisbee, jota se vahtii tarkasti (pitää tassuilla siitä kiinni). Viljalla on vauhdin hurmassa menneet korvat nurin päin. Taas.

Pullero sai hepulin!

"Ei järki paina eikä jarrut vaivaa" Tara ja Vilja, taustalla Noppa

Tara hyökkää Noppaa kohti. Pullero väistää valmiiksi.