kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

27.5.2012

Nopan ERInomaiset jälkeläiset

Kävin eilen viettämässä mukavan aurinkoisen ja leppoisan näyttelypäivän Tuomarinkartanossa - ilman omia koiria. Karvahirviöitä en ollut edes ilmoittanut.

Meidän kesän näyttelyt taitavat jäädä erikoisnäyttelyyn, joka on enemmän tapahtuma kuin näyttely, ainakin meille.

Nopan poika Hessu (Borderiinan Hulivili) sai eilen erinomaisen ja hyvän arvostelun, tänään Järvenpään näyttelyssä Myy (Borderiinan Hulda Huoleton) oli neljänneksi paras narttu kuten myös siskonsa Nelli (Borderiinan Hepsankeikka) Joensuussa. Järvenpään näyttelyssä oli myös Noxu (Borderiinan Hopeanuoli) joka sai erittäin hyvän. Kauniitä kakaroita :)

Mamma-Noppa on antibioottikuurilla virtsatieinfektion takia. Ei sitä kyllä Nopasta hevillä huomannut, lääkärikin oli ensin sitä mieltä että olen hieman vainoharhainen. Mutta valitettavasti olin oikeassa ja labratulosten jälkeen Noppa pistettiin lääkekuurille. Toivottavasti selvitään sillä eikä vaiva toistu. Potilas on ihan oma itsensä, ei ole moksiskaan lääkkeistä.

Keskiviikkona olimme miltei puolen vuoden tauon jälkeen hakumetsässä. Nopalla oli niin kivaa, ettei se olisi lähtenyt sieltä pois ja torstaina se luuli että mennään taas metsään kun lähdettiin tokoilemaan. Se nimittäin juoksi autolle kun laitoin treeniliivit ylleni kotona. Tokotreeneihin sillä ei ole niin kiire koskaan :)

Hakutreeneissä nähdään se ihme, että Noppa juoksee. Lujaa ja paljon. Viime kerralla se joutui käyttämään nenääkin. Miltei kuulin kun sen päässä rattaat löivät lujaa ja nopeasti kun se funtsi, miten löytää maalimies. Sitten selvästi sillä syttyi lamppu ja se otti nenän käyttöön...Löytyihän ne (ja maalimiesten makkarapalkat sille)!

Torstaina kävimme möllitokoilemassa, vain Tara pääsi osallistumaan ja Noppa hengaili mukana. Onneksi oli se möllikisa, sillä olin puolivahingossa ilmoittanut Taran virallisiin kisoihin jotka ovat parin viikon kuluttua.

Treenit ovat menneet kohtalaisesti, mutta Tara paineistui kisatilanteesta niin, että kauko-ohjausliikkeissä se vain kyyristeli silmät kiinni. Olin olevinani tosi rento ja hyväntuulinen, mutta näemmä Taran mielestä olin liian rento tms. outo.

Se möllikisan suoritus oli huonompi kuin yksikään viime aikojen treeni. Pisti mietittymään, mutta toisaalta ei tule yllätyksenä jos virallisissa kisoissa käy samoin.

Noppaahan ei hetkauta mikään kisatilanne, olkoot treenit, epäviralliset tai viralliset kisat, se on aina ravisteltava ennen käyttöä. Voi kun saisi tokoon sille saman vauhdin kuin hakumetsässä!

Nopan kanssa olemme keskustelleet ruutuun menosta sangen tiukastikin viime aikoina. Nyt se on vihdoin tajunnut koko jutun idean ja torstaina juoksi ruutuun iloisesti haukkuen (jep, tiedän ettei haukku ole suotavaa, mutta tässä vaiheessa se saa mennä vaikka kuperkeikkaa sinne, kunhan vain etsii ruudun!).

Viikonloppuun kuului hierontaa ja lenkkeilyä, tosin hieronnan jälkeen ei treenata eikä riekuta. Eikä kauheasti lenkkeillä. Hieroja-Kirsi sanoi, ettei Nopassa ole jumituksia (mikä yllätys..:):)  Taralla on yläselkä jumiutunut, takuulla puutarhatöistä. Se ei vaan osaa ottaa rennosti. Parin viikon kuluttua Tara käy hierottavana uudelleen ja sitten taas tarpeen mukaan.

Hessu lauantaina Tuomarinkartanon näyttelyssä

Viikon kukkakuvat

Viimeisetkin narsissit (ne Juhan äidiltä aikoinaan saamani, ihanasti tuoksuvat) avautuvat, samoin loputkin tulppaanit.

Keltainen keisarinpikarililja lopetti jo kukinnan, oranssit jatkavat vielä jonkin aikaa.

Koristekirsikkapuiden kukinta oli upea, mutta nopea. Niitä juuriversoja on niin paljon ja ne ovat jo puun kokoisia (parimetrisiä) että saha käy ensi viikolla.. Muuten perennapenkki jää varjoon ja takapihan perä muuttuu entistä ryteikköisemmäksi.

Kärhö kukkii nyt ensimmäisen kerran, yleensä se tekee uusinnan loppukesästä. Ilokseni clematikset selvisivät talvesta hyvin vaikka ylimmät osat taas paleltuivatkin. Uutta alkua pukkaa!

Keisarinpikarililja

Kerrottuja pinkkejä papukaijatulppaaneja, ei haisuakaan mikä on nimi ja mistä olen sipulit viime syksynä tilannut..


Kerrottuja narsisseja

Kärhö

Saija! Mikä tämä on?

Yksinkertainen, kaunis narsissi. Eikä taaskaan mitään muistikuvaa mistä se on pihalleni ilmestynyt.

Punaista ja valkoista, tulppaaneja siis

Purppuranpunainen tulppaani, yksinäinen sellainen. Taitaa olla toissavuotisia.

Hehkeän vaaleanpunainen kerrottu tulppaani

Koristekirsikkapuu - se isoin niistä. Etualalla Noppa jyrsii porkkanaa (ja voikukat rehottavat nurmikolla...)

Nämä ovat niitä huumaavan ihanasti tuoksuvia narsisseja.

Talon sivustaa, tulppaaneja, tyräkki ja Hullu Puutarhuri

Pienin kuusama kukkii. Tämän piti olla tuoksuva valkokukkainen?!


20.5.2012

Tulppaaneja, tulppaaneja (ja parit narsissit myös)

Tämän iltapäivän kuvasatoa pihalta

Pinkki kerrottu tulppaani

Punaraidallisia kerrottuja tulppaaneja kärhön juurella

 Edellisessä blogikirjoituksessani kuvaamani kerrotut keltaiset ovat nyt ihan levällään...

 Mount Tacoma

Yksinkertaisia (mutta kauniita) oranssinpunaisia tulppaaneja


Parvitulppaaneja

Kerrottu narsissi

Erilaisia narsisseja

Erilaisia tulppaaneja ja pionin alku

Valkoinen narsissi


Lisää tunteja vuorokauteen, kiitos!

Viikonloppu meni mökillä, ensimmäisen kerran sitten viime syyskuun. Noppa oli lähes hysteerinen uimaan eikä meinannut tulla järvestä pois kun vihdoin sai luvan sinne mennä. Tara tyytyi vahtimaan Noppaa laiturin lähellä uiden, mutta riehui maalla sitäkin enemmän. Lopputuloksena kaksi väsynyttä pörröturkkista koiraa.

Kohta pitäisi herättää molemmat sunnuntai-illan treeneihin, saa nähdä mikä on meidän kolmen vireystaso.

Talven jäljet tuli siivottua mökillä, siitepölyä ja hämähänkinseittejä oli käsittämätön määrä. Jottei aika kävisi pitkäksi, siivousurakka jatkuu kotona. Sitä ennen leikattiin nurmikko ja teen vielä tänään parit istutuspuuhat.

Ilmoitin Taran puolivahingossa tokokokeisiin kolmen viikon kuluttua. Piti kysellä vain onko tilaa, mutta pläjäytin ilmoittautumisen saman tien.

Koska kesällä on valoisat illat ja siten aikaa enemmän, katsoin kisakalenterista ainakin neljät kokeet kummallekin koiralle (eri juttu sitten minne kisoihin saadaan paikka) treenien, kahden pihan (oma ja Häme) mökin ja sen remontin sekä kodinhoidon lisäksi. Ai niin, kesäviikonloppuja kuluu myös vanhempieni mökillä, näyttelyissä ja muissa koiratapahtumissa...

Etsi kuvasta koira (vihje: Noppa katselee joutsenia)

Tara ja keppi (jonka otin pois siltä pian kuvan jälkeen)

Noppa tutkii Taran uutta lelua, Tara vahtii tarkasti

"KAIKKI lelut ovat MUN MUN MUN!" Tuumaa Tara

Härpätin pohtii syntyjä syviä (hah!) rinteessä

Iltapäivätirsat mökin sohvalla

Tara väsähti (eikä ihme)

Noppaa nauratti

17.5.2012

Energianpoistoa

Kävimme Vilja-bortsun luona alkuviikosta liikoja energioita purkamassa. Jopa Noppa innostui leikkimään, tosin se ei alennu "kakaroiden" (Vilja 1 vuotta, Tara 3 vuotta) kanssa peuhaamaan vaan olisi leikkinyt minun kanssani mieluummin.

Tara ja Vilja juoksivat tuttuun tapaan järkeä ja jarruja vailla niin, että illalla oli kotona hiljaista.

Kun seuraavinakin päivinä oli liikuntaa toistakymmentä kilometriä per päivä ja pihatyöt päälle, olivat sekä omistaja että koirat hivenen hyytyneitä.

"Täältä tullaan"

 Korvat takana ja kieli ulkona...

 Vilja pyytää Taraa leikkimään
  
Vilja pinkoo
  
Vilja-sfinksi (se läähätti ja luppasi juuri kielensä suuhun sisään, siitä tuo posket vinossa -ilme)

Noppa vahtii leikkejä, Vilja vaanii ja Tara hyökkää

Puolentoista tunnin vouhkaamisen jälkeen tuli kuuma ja vauhtikin hyytyi. Kaikki kolme tauolla.

Vihdoin tulppaaneja

Tulppaaniaika! Vihdoin! Siis niillä, jotka ovat myyrän hampaista selvinneet.

Taas ihmettelen omaa ajatuksenjuoksuani: minkä ihmeen takia olen istuttanut keltaisia kerrottuja tulppaaneja keltaisten narsissien joukkoon?! Mikä järki siinä on, täh?

Kovin on nyt keltaista ja valkoista isossa perennapenkissä, muualla onneksi hieman värikkäämpää.

"Perunanarsissit" aukevat myös, viimeisimpinä narsisseista.

Osa tulppaaneista on niin myöhäisiä että avautuvat vasta kesäkuussa. Muistaakseni viime vuonna vasta kesäkuun puolessavälissä.

Vaikka puoli vuotta tuntuu lyheltä ajalta, näemmä sinä aikana ehtii unohtaa paljon. Kuten sen, että viime syksynä entiset lempivärini tulppaaneissa olivat epäsuosiossa kun lilaa ja pinkkiä näkyy niin vähän. Tai sitten Kauppilan ja muiden myymälöiden pusseissa oli jotain ihan muita lajikkeita kuin piti. Tuskin kuitenkaan.

Olen myös autuaasti mitä olen tilannut ja myös sen, mihin kaikkialla olen niitä fikkarin valossa istuttanut syyspimeällä. Kun halvalla loppusyksystä niitä sai ja maa oli sula, tuli sipuleita lykittyä sinne sun tänne.

Erilaisia narsisseja ja kerrottuja keltaisia tulppaaneja. Vierekkäin, jep jep..
  
Olisi tuohon jotain muutakin väriä sopinut...
Keltaisia narsisseja



  
                                                     Kerrottu narsissi Delnashaugh

Perunanarsissi, kauniimmalta nimeltään Bridal Crown

Tämä Professor Einstein on vinkeä narsissi, jälleen "mitä olen ostanut syksyllä?" -sarjaan kuuluva..

Valkoinen yksinkertainen tulppaani, toissasyksyn istutuksen peruja.

Yksinkertainen keltainen, jossa punaiset reunat. Ei hajuakaan nimestä, mutta nätti on!

Tulppaani Mount Tacoma avaa jo nuppuja vauhdilla
Vanhoja (yli 10 vuotta samassa paikassa kukkineita) Darwin-tulppaaneja, taustalla Hullu Puutarhuri.

Royal Acres (lila), Antraciet (punainen), Mount Tacoma (valkoinen), sekä sininen ja valkoinen balkaninvuokko terassin edustalla.

Royal Acres nupussa humalan juuressa.

Koristekirsikkapuun alla kukkii erivärisiä narsisseja. Vaikka tuolla eivät myyrät riehu, jostain syystä tulppaanit eivät tuossa kohdassa viihdy. Yli 40 sipulia istutin viime syksynä, vain tuon verran kukkii. Niistäkin osa on vanhoja, jo monta vuotta kukkineita.

Toissajouluinen hyasintti kukkapenkissä.

Keisarinpikarililja kukkii, ensimmäisen kerran meidän pihassa. Yli viiden vuoden ajan olen niitä ostanut, yleensä ne nuutuvat pois ennen kuin tekevät nuput. Nyt osa teki nuput ja näyttävät kukkivan.

Kirjopikarinlilja nupussa viime viikolla.

Orvokki kukkii oudossa paikassa...

Pihaesikko

Talvio astilben juuressa

Tyräkki

Ostin viime syksynä (taas) satakunta eriväristen balkaninvuokkojen mukulaa. Vain tämä yksi siitä satsista kukkii. Sekin on valkoinen, ei mikään värikäs..

Pieni särkynyt sydän. Sen jättikokoinen serkku kasvaa vauhdilla huvimajan luona ja kukkii muutaman viikon kuluttua.