Tara on rikki, mutta ei anneta sen häiritä
Joulukuussa alkanut Taran pissaongelma ei helpottanut, joten varasimme hyvissä ajoin ajan eläinlääkäri Niilo Tammisalolle jatkotutkimuksia varten. Toisella eläinlääkäriasemallahan se tutkittiin eikä pissatulehdusta tms. löytynyt, joten syy oli jossain muualla. Arvelin että selässä, koska Taralla on siellä(kin) muutakin vaivaa.
Tammisalo on meille guru nivel- ja luusto-ongelmien selvittämiseen ja hoitoon sekä kivunhoidon asiantuntija. Hänen ansiostaan Wilma-corgimme porskutti lähes 14 vuotta, vaikka monet eläinlääkärit olivat antaneet sille puolet lyhyemmän elinikäennusteen.
Tarallahan on selässä välilevyn ahtaumaa (ja kaikkea muutakin ongelmaa) ja sillä on takaosan (selkä-reisi-pakara)lihakset jumissa alvariinsa. Se revittää täysillä kun se on joko täysin levossa tai täysillä liikkeellä. Lisäksi se on jännittäjä, joka ei osaa ottaa asioita rennosti kuten Noppa. Kun ei pääkoppa ole kunnossa, ei ole kroppakaan.
Etuosahan sillä on rikki sen edellisessä kodissa tapahtuneen onnettomuuden takia. Murtunut jalka saatiin hoidettua kuntoon vasta kun se tuli meille. Tai eihän se ikinä kuntoon tule, mutta paremmaksi ainakin.
En tajunnutkaan kuinka kipeä Tara on, ennen kuin Tammisalo tutki ja diagnosoi sen. Tara on juossut, riehunut ja touhunnut normaaliin hössöttävään tapaansa eikä ole näyttänyt kipuaan. Vain jatkuva pissan valuminen lenkkien jälkeen on paljastanut ongelman.
Tammisalon diagnoosi Taran pissaongelmasta on selkävaivoista johtuva kivun laukaisema paikallinen autonominen refleksi. Ensihoitona Tara sai kivunlievitystä jotta kipua tuottavat lihasjumit saadaan laukeamaan, seuraavilla hoitokerroilla keskitytään itse vaivaan. Koska se suurin vika on rakenteellinen, ei Taraa saada ikinä kuntoon. Mutta kivuttomaksi ainakin. Taraa ei voi pistää pakkolepoon tai rajoittaa sen liikkumista, se olisi sille rääkkäystä.
Käydään uimassa, hieronnassa, akupunktiossa ja säännöllisesti Tammisalon hyvässä hoidossa, syötetään tarpeen vaatiessa Taralle kipulääkkeitä ja annetaan sen nauttia elämästä. Se lähtee täältä joku päivä saappaat jalassa, mutta aikaa en onneksi tiedä. Voi olla, että se vouhottaa taramaisesti vielä kymmenen vuotta, voi olla että vain muutaman vuoden.
Kaikesta huolimatta (ja osin myös sen takia) se on meille rakas oma reikäpäämme :) Hömelö hössöttäjä, jolla on ikuinen hellyydenpuute ja laaja skaala tapoja ilmaista tunteitaan (ja niitähän riittää....).
Tammisalo on meille guru nivel- ja luusto-ongelmien selvittämiseen ja hoitoon sekä kivunhoidon asiantuntija. Hänen ansiostaan Wilma-corgimme porskutti lähes 14 vuotta, vaikka monet eläinlääkärit olivat antaneet sille puolet lyhyemmän elinikäennusteen.
Tarallahan on selässä välilevyn ahtaumaa (ja kaikkea muutakin ongelmaa) ja sillä on takaosan (selkä-reisi-pakara)lihakset jumissa alvariinsa. Se revittää täysillä kun se on joko täysin levossa tai täysillä liikkeellä. Lisäksi se on jännittäjä, joka ei osaa ottaa asioita rennosti kuten Noppa. Kun ei pääkoppa ole kunnossa, ei ole kroppakaan.
Etuosahan sillä on rikki sen edellisessä kodissa tapahtuneen onnettomuuden takia. Murtunut jalka saatiin hoidettua kuntoon vasta kun se tuli meille. Tai eihän se ikinä kuntoon tule, mutta paremmaksi ainakin.
En tajunnutkaan kuinka kipeä Tara on, ennen kuin Tammisalo tutki ja diagnosoi sen. Tara on juossut, riehunut ja touhunnut normaaliin hössöttävään tapaansa eikä ole näyttänyt kipuaan. Vain jatkuva pissan valuminen lenkkien jälkeen on paljastanut ongelman.
Tammisalon diagnoosi Taran pissaongelmasta on selkävaivoista johtuva kivun laukaisema paikallinen autonominen refleksi. Ensihoitona Tara sai kivunlievitystä jotta kipua tuottavat lihasjumit saadaan laukeamaan, seuraavilla hoitokerroilla keskitytään itse vaivaan. Koska se suurin vika on rakenteellinen, ei Taraa saada ikinä kuntoon. Mutta kivuttomaksi ainakin. Taraa ei voi pistää pakkolepoon tai rajoittaa sen liikkumista, se olisi sille rääkkäystä.
Käydään uimassa, hieronnassa, akupunktiossa ja säännöllisesti Tammisalon hyvässä hoidossa, syötetään tarpeen vaatiessa Taralle kipulääkkeitä ja annetaan sen nauttia elämästä. Se lähtee täältä joku päivä saappaat jalassa, mutta aikaa en onneksi tiedä. Voi olla, että se vouhottaa taramaisesti vielä kymmenen vuotta, voi olla että vain muutaman vuoden.
Kaikesta huolimatta (ja osin myös sen takia) se on meille rakas oma reikäpäämme :) Hömelö hössöttäjä, jolla on ikuinen hellyydenpuute ja laaja skaala tapoja ilmaista tunteitaan (ja niitähän riittää....).
Onneksi me ei tiedetä noitten, eikä muittenkaan päivien määrää. Eletään ja nautitaan tästä ja nyt.:)
VastaaPoista