Onneksi se on vain kerran vuodessa...
Messukeskuksen kansainvälinen näyttely nimittäin! Kädet ovat kipeät koiranruokien ja -herkkujen raahaamisesta (tulipas taas ostettua, vaikka vähemmän kuin edellisinä vuosina), reisilihakset alkavat jumiutua jo nyt (miten kipeät mahtavat ollakaan huomenna...) kyykkimisestä kun kuvasin koiria ja niskalihakset ovat juntturassa kameran raahaamisessa.
Myönnetään, ikäkin alkaa tehdä jäynää. Kolmekymmentä vuotta sitten olin Messukeskuksen näyttelyssä aamuvarhaisesta loppukilpailuihin asti eikä tuntunut missään muualla kuin jännityksenä vatsassa ennen sitä viikonloppua. Vaikkei ollut omaa koiraakaan!
Raahasin viikonlopun ajalta kassikaupalla eri koirayhdistysten lehtiä ja vähän ruokanäytteitä kahdesti vuodessa. Silloin Messukeskuksen näyttely oli sekä keväisin että syksyisin, muistaakseni maaliskuussa ja lokakuussa hieman vaihdellen. Rahaa ei ollut ostaa mitään erityistä eikä silloin tarvikkeita eikä ruokia juuri myytykään, ainakaan verrattuna nykyiseen tavara- ja ruokavalikoimamäärään. Rotuyhdistysten kopeista (niitä oli silloin enemmän) kahmin kaikki lehdet ja esitteet minkä ilmaiseksi sain ja luin niitä yhä uudestaan ja uudestaan. Silloin tiesin monien rotujen edustajista ja saavutuksista enemmän kuin nykyään "omista" roduistani!
Tänään oli bordercollieilla eri tuomari ja eri koirat sijoittuivat kuin eilen. Arvostelu oli tiukempaa ja moni eilen sijoittunut lähti ulos kehästä sinisen nauhan kanssa. Arvostelut olivat pitkiä ja kattavia, hyvä kun lomakkeen rivit riittivät.
Nopan ja Ossin poika Hessu oli tänään junioriluokan urosten voittaja, mutta ei saanut sertifikaatin arvoista eikä siten voittaja-titteliä. Hieno sijoitus silti!
Rilla ei tänään osallistunut ja sen sisko Myy sai erittäin hyvän eikä siten päässyt jatkoon. Mutta nuo kakarat ovat vielä niin nuoria (11 kk) ettei niillä mikään kiire ole. Lupaavia lapsosia silti!
Noppa ja Tara ovat hieman ihmeissään missä olen eilen ja tänään ollut, Misty oli mukanani näyttelyssä. Karvahirviömme olivat kovin tyytyväisiä kun tulin kotiin kun mukana oli monta kassillista kaikenlaisia herkkuja ja lelujakin. Saavat niitä kuitenkin säännöstellen, pitkin talvea. Nyt olohuoneessa makaa näyttelystä uupunut kelpie (kerrankin SE on tämän jengin väsynein!) ja kaksi herkkuja, liikuntaa ja vähän aivojumppaakin kaipaavaa mustavalkoista..
Myönnetään, ikäkin alkaa tehdä jäynää. Kolmekymmentä vuotta sitten olin Messukeskuksen näyttelyssä aamuvarhaisesta loppukilpailuihin asti eikä tuntunut missään muualla kuin jännityksenä vatsassa ennen sitä viikonloppua. Vaikkei ollut omaa koiraakaan!
Raahasin viikonlopun ajalta kassikaupalla eri koirayhdistysten lehtiä ja vähän ruokanäytteitä kahdesti vuodessa. Silloin Messukeskuksen näyttely oli sekä keväisin että syksyisin, muistaakseni maaliskuussa ja lokakuussa hieman vaihdellen. Rahaa ei ollut ostaa mitään erityistä eikä silloin tarvikkeita eikä ruokia juuri myytykään, ainakaan verrattuna nykyiseen tavara- ja ruokavalikoimamäärään. Rotuyhdistysten kopeista (niitä oli silloin enemmän) kahmin kaikki lehdet ja esitteet minkä ilmaiseksi sain ja luin niitä yhä uudestaan ja uudestaan. Silloin tiesin monien rotujen edustajista ja saavutuksista enemmän kuin nykyään "omista" roduistani!
Tänään oli bordercollieilla eri tuomari ja eri koirat sijoittuivat kuin eilen. Arvostelu oli tiukempaa ja moni eilen sijoittunut lähti ulos kehästä sinisen nauhan kanssa. Arvostelut olivat pitkiä ja kattavia, hyvä kun lomakkeen rivit riittivät.
Nopan ja Ossin poika Hessu oli tänään junioriluokan urosten voittaja, mutta ei saanut sertifikaatin arvoista eikä siten voittaja-titteliä. Hieno sijoitus silti!
Rilla ei tänään osallistunut ja sen sisko Myy sai erittäin hyvän eikä siten päässyt jatkoon. Mutta nuo kakarat ovat vielä niin nuoria (11 kk) ettei niillä mikään kiire ole. Lupaavia lapsosia silti!
Noppa ja Tara ovat hieman ihmeissään missä olen eilen ja tänään ollut, Misty oli mukanani näyttelyssä. Karvahirviömme olivat kovin tyytyväisiä kun tulin kotiin kun mukana oli monta kassillista kaikenlaisia herkkuja ja lelujakin. Saavat niitä kuitenkin säännöstellen, pitkin talvea. Nyt olohuoneessa makaa näyttelystä uupunut kelpie (kerrankin SE on tämän jengin väsynein!) ja kaksi herkkuja, liikuntaa ja vähän aivojumppaakin kaipaavaa mustavalkoista..
Hessu tänään Sirpan esittämänä luokkavoittajana
Kommentit
Lähetä kommentti