kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

4.11.2011

Ei tästä tule mitään, pakko se on leikata

Noppa siis. Juoksut ovat tulossa joskus joulukuussa, mutta Noppa on jo nyt kuin häiriintynyt ameeba. Katseessa ei ole ketään kotona, lenkkeilyt tarkoittavat joka puskaan merkkailua ja kuulo ei toimi millään.

Noppaa ei kehtaa viedä  vieraisiin paikkoihin, koska autosta päästyään se nostelee jalkaa joka paikkaan kuin nuoret urokset. Koulutuskin taitaa jäädä tauolle kunnes juoksut ja valeraskaus ovat ohi, eli palataan asiaan helmikuun lopulla... Onneksi kävimme tokokisat syyskuussa, jolloin se oli vielä tolkuissaan. Nyt ei mene ymmärrykseen käskyt ja liikkeet tehdään kuin suossa kahlatessa.

Kun juoksut ja valeraskaus ovat ohi ensi keväänä, vien sen kohdunpoistoon. Noppa on normaali oma itsensä vain kolmisen kuukautta vuodesta ja lopun ajan hormonien sekoittama. Tilanne ei ole mukava kenellekään, Nopalle vähiten.

Eilisissä treeneissä oli ilahduttavan paljon bortsuja omistajineen. Olisi ollut lähes täydellinen treeni-ilta ellei kentällä olisi jyllännyt metsäkone, jonka huomionkipeä kuljettaja halusi selvästi esitellä puunpinotustaitojaan ja möyri sen valtavan koneen kanssa aivan autojemme kyljessä ja koirien vieressä. Isolla kentällä olisi ollut tilaa yllin kyllin, mutta hän pyöri sananmukaisesti keskellämme vaikka olimme sulloutuneet aivan kentän reunaan. Todella raivostuttavaa, piti olla silmät selässä ja varoa konetta alati.

Tosin treenit menivät meiltä aika lailla pepuralleen, Noppa on niin sekaisin, ettei keskity, ymmärrä eikä kykene toimimaan. Kymmenestä liikkeestä se teki seuraamiset oikein, kaikki muut olivat sinne päin tai ei ollenkaan. Tara oli innoissaan uusista tuttavuuksista ja ihme kyllä kykeni tekemäänkin jotain vaikka ympärillä oli hälinää ja meteliä. Positiivista!

Paimenpoika Roy on karvaneitojemme seurana viikonlopun, Tara tykkää kun on leikkikaveri. Pihalla ne juoksevat ja sisällä ne hömelöt leikkivät pehmoleluilla. Kumpikin touhottaa ympäri taloa pehmolelu suussa, Nopan katsellessa paheksuvasti tuoliltaan. Sitä kiinnostaa vain ruoka, tosin juoksujen jälkeen myös vinkulelut pentujen korvikkeina. Yöksi on lelut pakko piilottaa, Taran ja Royn vinkulelujen raivoisaa duettoa ei kestä kuunnella aamuvarhaisella.

3 kommenttia:

  1. No voi mahdoton! Kuulostaa epätoivoiselta tilanteelta. Jos koiralla ei aio tehdä pentuja, niin ei kai kohdunpoisto mikään rikos ole.

    VastaaPoista
  2. Sanna, et meinaa itse Nopalla pentuja tehdä? Onneksi me saatiin Nopan ihana "Hessu" -poika :)Terkkuja teille!
    T. Katja ja karvakorvat
    P.S. Uskomattomia kukkakuvia sinulla vielä tähän aikaa vuodesta (tuolla hiukan aikaisemmin)

    VastaaPoista
  3. Hessu on ihana ja kauniita pentuja Ossin kanssa Noppa saikin! Mutta kun vaakakupissa on se, että Noppa on suurimman osan vuodesta hormonipöllyssä ja pahimmillaan masentunut (liikkuu lenkillä kirsu kiinni pohkeessani, ei leiki viikkokausiin, ei tee muuta kuin makaa apaattisena), ei päätös ollut vaikea. Voimakas hormonitoiminta saattaa edesauttaa myös kohtutulehduksen riskiä.

    Toivottavasti Nopan geenit jatkuvat vielä pentujen jälkeläisissä, Hessun tai jonkun muun!

    VastaaPoista