kuva

kuva
Maura tappaa voikukkaa toukokuun alussa

30.6.2011

Sinne meni metsä

Lähimetsässämme tehdään "metsänhoidollisia toimenpiteitä" eli sieltä kaadetaan lähes kaikki puut metsäyhtiön toimesta. Lintujen pesintä-aikana!

Aamulenkki loppui lyhyeen kun tutut polut olivat kaadettujen runkojen peitossa. Lisäksi Tara juoksi suoraan yhtä oksaa päin. Taas.

Joko sillä on huono näkö (en usko) tai se_ei_vaan_katso_eteensä. Veikkaan jälkimmäistä. Tällä kertaa oksa oli onneksi niin, ettei se tökkäissyt Taraa rintakehään eikä muuallekaan, mutta takuulla tuntui ikävältä.

Noppa sen sijaan liikkuu hankalassakin maastossa ketterästi ja varmasti. Se harkitsee minne menee ja miten.

28.6.2011

Vielä se myyrä jaksaa...

Perennapenkistä löytyi taas kolo. Upotin sinne 20 litraa sadevettä ja ämpärillisen multaa ja tumppasin kiinni.

Parin päivän kuluttua se on takuulla taas auki. Ei ihme, että osa perennoista kasvaa kituen. Osa on taas riehaantunut liikaakin, malvat saavat kyytiä heti kukinnan jälkeen.

Suopayrttiä punkeaa joka paikasta ja mäkimeiramia kasvaa mitä erikoisimmissa paikoissa, jonne en todellakaan ole sitä istuttanut.

Muutaman päivän kitkemättömyys kostautui oitis kun on ollut kosteaa ja lämmintä. Vesiheinä kasvaa todistetusti lähes puolimetriseksi ja maahumala ei kasva maata pitkin, vaan ylöspäin.

Löysin taas elämänlankaakin pihan takasosasta. Se saa myrkkyä, sillä siihen ei auta kitkeminen eikä juurien esiin kaivaminen. 8 vuoden taistelu sitä vastaan on opettanut sen.

Ritarinkannus ja puutarhavahti
 Isoa perennapenkkiä: vasemmalta oikealle helokkia ja tarha-alpia, palavaa rakkautta ja astereita
 Ensimmäinen punainen lilja kukkii (myyriltä huomaamatta jäänyt)
 Sormustinkukkia
 Pioni Sarah Bernard
 Iiristä. Tämän piti olla tumma lila...
 ...ja tamän pinkki....


Harjaneilikkaa

26.6.2011

Vankasti valeraskaana

Noppa on vakuuttunut olevansa tukevasti tiineenä, niin kuin 8 kuukautta sitten olikin. Olen aina ylpeillyt, että meidän koirat ei varasta. Jouduin nielemään väitteeni viime lokakuussa ja nyt taas.

Noppa ei liiku eikä leiki, mutta kerjää ruokaa ja paisuu entisestään. Se kuluttaa minimaalisesti ja maksimoi ruuan saamisen. Vaikka heinää, jos ei muuta saa.

Tänään se törkymöykky varasti lounaaksi kokonaisen patongin ja kolme palaa ruisleipää. Ja kehtasi kerjätä vielä iltaruokaa!

Pennutus ei selvästi helpottanut sen hormonitoimintaa. Yhtä kaheli se on omalla tavallaan juoksuissaan ja nyt valeraskaudessaan kuin ennen pennutustakin.

Punkero pomppaa järveen
Kuohut ovat sen mukaiset... Tara loikkaa rannalta perään.
Mökkivahti

Pentuja pentuja!

Sain vihdoin kameran kuvineen takaisin. Kukkakuvia tulossa monta, sitä ennen muutama pentukuva.

Nämä 7-viikkoiset nappisilmät ovat Dreamoor-kennelin ensimmäisestä pentueesta, isänä on Nopankin pentujen isä Ossi ja emänä Alli. Karvakakarat olivat niin reippaita tapauksia, että vain muutama kuva onnistui ja nekin vain kahdesta pennusta.

Lopuissa kuvissa näkyi mustavalkoisia tassuja ja hännänpäitä, siinä missä piti olla pennun kuva. Ei pysynyt kuvaaja eikä kamera pentujen vauhdissa mukana!

Urospentu 

 Tämä narttupentu olisi lähtenyt mukaan, jos olisi ollut mahdollisuus...



20.6.2011

Kuvat kamerassa ja kamera kulkee muualla...

Piti lisäämäni Dremoor-pentujen kuvia, meidän karva-akkojen mökkeilykuvia ja paljon kukkakuvia, mutta... Kamera jäi viikonlopun jäljiltä mökille ja kulkeutuu viimeistään ensi viikolla minulle.

Viime torstaina kävin katsomassa ihastuttavia uteliaita naskalihampaisia pikku riiviöitä, Nopan pentujen isän Ossin jälkeläisiä. Sieltä olisi yksi narttupennuista lähtenyt mukaan oitis! Onneksi niille oli kaikille jo omat kodit tiedossa.

Viikonloppu alkoi jännittävissä merkeissä kun perjantain aamulenkillä Tara juoksi pahasti päin kaatunutta puunrunkoa. Se törmäsi siihen niin, että oksat katkeilivat ja jäi roikkumaan oksista. Sen saman puun yli se hyppää joka toinen päivä, ilman ongelmia. Mutta jokin sillä taas kilahti ja se juoksi puuta kohden eri suunnasta, ponnisti väärin ja arvioi matkan väärin. Ihme kyllä, sille ei näyttänyt tulevan vaurioita, vaikka kaikki edellytykset hengenlähtöön olivatkin.

Mökillä koirat uivat perjantai- ja lauantai-iltana ja Noppa sai taas hotspotin. Onneksi huomasin oireet ajoissa ja viimekesäiset hoito-ohjeet olivat vielä tarkassa muistissa. Nopalla on niin paksu turkki, ettei se anna ilmaa iholle tarpeeksi uinnin jälkeen eikä sitä saa kuivaksi pyyhkeillä. Fööni siis mukaan mökkireissuille kesäksi!

Kummankin kanssa pitäisi aloittaa jo tokotreenailutkin, reilu viikko on SM-kisoista toivuttukin. Noppa on tosin Liisa Ihmemaassa/Jakke Jäyhä -olotilassa juoksujen takia ja Taralla on omaa kivaa muuten vaan. Kunhan juhannus saadaan jaloista pois niin aloitetaan taas tokoilutkin.

14.6.2011

Nopan pennut Rilla ja Myy

Nämä kuvat ovat otettu Nopan ja Ossin näteistä pennuista erikoisnäyttelyssä sunnuntaina 12.6.

Harmi, etten saanut kuvaa sinisestä Noksu-pojasta, joka oli luokassaan kolmas. Myy oli luokassaan toinen ja Rilla voitti. Pennut kuvissa 5,5 kk.
Rilla
Myy

Rilla
 Myyllä oli kuuma. Tämä kuva voisi olla Nopasta, ihan samanlainen ilme, suu ja jopa kitalaen kuviot :) Tosin Myyn pää on vielä "muutamaa" kokoa kapeampi kuin mammalla...
 Myy

11.6.2011

Kuumat kisat ja taas Noppa hyökkäyksen kohteena

Hengissä selvittiin! SM-tokokisoista nimittäin. Olen hyvin, hyvin helpottunut. Monin tavoin.

Kisapäivä oli poikkeuksellisen kuuma ja olin varma, että Tara irtisanoo yhteistyö- ja avunantosopimuksen heti kättelyssä. Juuri ennen kisapaikalle lähtöämme naapurin kuriton jämtlanninpystykorvanarttu karkasi pihaltaan kadulle Nopan päälle kun kävelimme kotiin lenkiltä.

Onneksi se jämtlantilainen on aika vanha eikä mikään vaahtopäinen tappaja, niin kuin viimekertainen hyökkääjä. Karjuin niin, että koko lähiö kuuli ja pystykorva säikähti. Niin oli tarkoituskin. Omistaja lyllersi sopertaen hakemaan koiraansa ja me lähdimme paikalta. En jäänyt asiaa siihen mouhaamaan, vaan jatkoimme matkaa normaalisti. Tara etenkin olisi saanut takuutraumoja, jos olisin jäänyt siihen hössöttämään. Tutkin Nopan, se ei näytä saaneen reikiä tällä kertaa. Toivottavasti.

Eikä Noppa näytä tälläkään kertaa saaneen mitään traumoja. Joskus sen kovapäisyydestä on jotain hyötyäkin.

Aika kireissä tunnelmissa lähdin kuumalle kisapaikalle. Minä en jaksanut enää pahemmin jännittää, harmitti se hyökkäysepisodi ja olin ihan varma, että kisat menevät pepuralleen kummminkin. Mitä sitä siinä sitten stressaamaankaan...

Kisa oli positiivinen yllätys. Tunnelma alokasluokan kehän laidalla ja kehissä oli ihmeen leppoisa, tuomarit rennon oloisia ja Tarakin toimi. Tara taisi luulla olevansa taas treeneissä kun hihnakin jäi epähuomiossa tavalliseksi ulkoilutushihnaksi eikä kisahihnaksi.

Me olimme alokasluokan varakoirakkona viimeisien joukossa ja kun viimeinen kisaaja keskeytti, me olimme sitten ihan viimeiset. Tuomaritkin vitsailivat meille siitä.

Kehiä oli neljä ja liikkeet suoritettiin vauhdilla, eri järjestyksessäkin kuin normaalisti. Tara touhotti kuumuuden huomioiden hämmästyttävän hyvin, olin varma että sillä menee nuppi jumiin siinä tilanteessa. Tosin seuraaminen oli taas liian löysää ja luoksetulossa piti antaa tuplakäsky ("Täh, sanoitsä jotain?") ja liikkeestä seisominen meni nollille, ihan niin kuin arvelinkin. Jokin siinä liikkeessä on, että se harjoituksissa toimii, kisoissa ei nyt näemmä lainkaan. Sen arvasinkin, että se on meidän heikoin kohta. Mutta ei me mitään täydellistä suoritusta odotettukaan :)

Kaiken kaikkiaan hyvä tunnelma ja  Taralle jäi kisoista toivottavasti miellyttävä mielikuva.

Lisäys: tulokset tulivat juuri. Tara oli 92 osallistuneen alokasluokan koiran joukosta sijalla 49 ja bordercollie&kelpie-kerhon kakkosjoukkue, jossa Tara oli varakoirana, oli upeasti kuudes (69 joukkuetta osallistui).

8.6.2011

Matami Noppa

Lauantai-iltana mökin kuistilla

Illan kukat

Päivänliljat olivat jo sulkeutumassa, mutta akilleijat ja muutamat muut kukat olivat vielä auki kun kuvasin niitä.
Tällä akilleijalla on jännän sinertävät lehdet.


 Ensimmäinen kukkiva lilja penkissä. Ruukuissa kasvavat vain vartta, maahan istutetut aloittivat heti nuppujen pukkaamisen. Ostin tämän Puutarhamessuilta, sen piti olla joko pinkki tai tumma lila!
Konnatatar
Lumipalloheisikin kukkii. Kirvojen kera.
Lisää akilleijoja. Ne kaikki kasvavat vapaasti. Yhtään niistä en ole tietoisesti hankkinut enkä istuttanut :)
Tämä helposti leviävä...ööö... ja nimi taas hukassa! Se kukkii olohuoneen ikkunan alla: helppo ajaa ruohonleikkurilla ympäriltä ja estää sen hillitön leviäminen.
Viimeisiä tulppaaneja ja laukka taustalla


Kärhö kukkii
Nämä tummat tulppaanit kukkivat muutama päivä sitten, tänään niistä oli muisto vain.

7.6.2011

Tara tokoili taas

Viikonloppuna olimme mökillä, sää suosi ja koirat ottivat ilon irti. Olivat siis järvessä heti, kun se sallittiin. Noppa pudottautui laiturilta nätisti, Tara teki superloikkia laiturin mitalta vauhtia ottaen. Luulisi sen alastulon sattuneen vatsaankin.

Sunnuntaina olin Taran kanssa Heinolassa tokokisoissa. Oli lämmin päivä ja taas Taralle liian pitkä odotus. Se paineistui hermostumisestani ja vielä enemmän kehässä kun tajusi tehneensä virheen. Yhdestä nollasuorituksesta ja muutenkin vähemmän tehokkaasta toiminnasta huolimatta nippa nappa ykköstulos. Mutta ei voi sanoa, että olisin ylpeä siitä kisasuorituksesta.

Kisa oli oikein mukava, rento ja lämminhenkinen. Ensi lauantaina tokon SM-kisoissa onkin sitten eri meininki. Alokasluokassa on yli sata koiraa (!!) ja tunnelmakin tiukkapipoisempi. Pakko ottaa se kokemuksena, ei suorituspaineisena kisana.