Välillä voi olla ylpeäkin

Omista koirista. Bordercollien väittäminen maailman älykkäimmäksi koiraroduksi tuntuu välillä aika utopistiselta kun katsoo omien koirien toilailuja, mutta silloin tällöin väittämässä saattaa olla jotain perääkin.

Koko päivä oli ollut touhua täynnä: Tara avusti puutarhatöissä Juhan vanhemmilla ja Noppa & Tiki pitivät jöötä turhan uteliaalle pyreneittenmastiffille, joka yritti tontille. Samalla tuo merkkaileva kaksikko pissasi tontin joka mahdollisen kulman ja puskan, kummatkin jalkaa nostaen ja raivoisasti potkien..

Meno- ja paluumatkalla Tara toimi apukuskina, kuten aina. Pää pyöri kuin hyrrällä sen seuratessa vastaantulevaa ja ohi ajavaa liikennettä. Leksa nukkui takapenkillä ja Noppa & Tiki yrittivät levätä Taran kohelluksesta välittämättä.

Päivän touhotuksesta huolimatta illan treenit sujuivat erinomaisesti. Tara oli todella reipas ja osaava. Se teki kaiken minkä osasi ja yritti parhaansa. Se ei jaksa kauaa, mutta sen minkä se tekee, se tekee täysillä.

Noppa oli treeneistä niin innoissaan, että alussa kohelsi enemmän kuin suoritti. Eli teki taas liikkeet ilman käskyjä, ei malttanut odottaa minua. Todella itseohjautuva, kohta minun ei tarvitse mennä kisoissa kehään lainkaan kun Noppa touhottaa liikkeet itsenäisesti.. Lopulta se tasottui ja teki kaikki vaaditut liikkeet hyvin ja keskittyneesti.

Hienoa työtä kummaltakin koiralta, olen niistä todella ylpeä. Etenkin Tarasta. Vielä viime talvena se huusi suoraa huutoa treeneissä, otti häiriötä ihan kaikesta eikä pystynyt keskittymään mihinkään.

Treenit päättyivät koirien palkitsemiseen ja leikittämiseen. Kaikille jäi hyvä mieli ja tsemppi päälle seuraavaan kertaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei-toivottuja perennoja

Nopan diagnoosi: Addisonin tauti

OravaTV:ta pitäisi säätää ja karvanorppa vadelmapuskassa