Ei soi kellot, ei ole ketään kotona..
Taralla nimittäin. Aika ajoin. Tai itse asiassa aika usein.
Tuli taas huomattua se mökillä ja tänä iltana treeneissä. Kun kuuppa menee jumiin, se menee ihan totaalisen jumiin. Siinä tarvitaan pitkää pinnaa hihnan toisessa päässä, ettei sekin mene kiukusta jumiin kun koira yrittää väkisin liikkuvan auton mukaan tai juoksee johonkin mistään mitään tajuamatta tai varomatta tai edes eteenpäin katsomatta.
Mökillä se vahti mahdollisia uimaan menijöitä niin, ettei kukaan vahingossakaan päässyt lähellekään rantapolkua ilman sitä. Sitten kun joku sille polulle tuli, Tara juoksi pää kolmantena jalkana rantaan asti. Jonain päivänä se vielä kaatuu sillä jyrkällä alamäkeen johtavalla polulla kun ei eteensä katso.
Tämän illan koulutus kesti Taran osalta kesti vartin kerrallaan, sitten pyörähti iso pyörä tyhjää. Tauon jälkeen taas jatkettiin. Kaikki muut liikkeet menivät hyvin, mutta istu-käsky oli kesän aikana unohtunut täysin.. Agilityradalla se malttoi keskittyä hieman, mutta sitten juoksi päin estettä ja treenit loppuivat sen osalta siihen.
Tara ja metsästä löytynyt aarre
Noppa nautti mökillä uimisesta, mitä nyt jurppi kun Tara paimensi sen järvestä pois. Treeneissä se teki kauko-ohjausliikkeet juuri niin kuin pitikin, kehuin sitä vuolaasti. Agilityesteillä nauroin sen touhottamiselle. Noppa odotti palkkaa niin, että kuola roiskui suupielistä kun se juoksi esteeltä toiselle.
Noppaa hymyilyttää lauantaina mökillä uinnin jälkeen
Noppa mökillä
Kuvassa siis kaksi bordercollieta, Tarasta näkyy osa Nopan jalkojen välistä ja sivulta
Kommentit
Lähetä kommentti