Mustavalkoista menoa

Noppa-poppanen 3 vuotta ja 1,5 kuukautta

Tätä kirjoittaessani olohuoneesta kuuluu raivoisaa rapinaa ja " viu viu VUF! " -ääniä. Tara näkee unia.. Noppa nukkuu selällään omalla sohvallaan. Se joutui nukkumaan juhannuksena muutaman yön ahtaassa aitassa minun ja Taran kanssa. Noppa oli aivan pöyristynyt moisesta nukkumajärjestelystä, ei edes omaa sohvaa! Ensimmäisenä yönä se komensi ja tuijotti minua koko olemus paheksuntaa huokuen. Sitten se hiljeni, mutta aina kun heräsin yöllä, näin sen tuijottavan minua niin närkästyneenä kuin vain bordercollie voi. Taraa ei moiset järjestelyt haitanneet lainkaan. Se vouhotti aamusta iltaan lähes tauotta ja kun illalla mentiin aittaan, se nukahti miltei niille sijoilleen. Taralla oli todella rankka juhannus: piti paimentaa Noppaa, joka odotti sitkeästi laiturilla tuntitolkulla uimalupaa ja samalla sen piti vahtia ihmisiä ja vielä tarkkailla autoakin, ettei kukaan vain lähde autolla mihinkään ilman häntä. Tara - tuo kaikkien maanisten apukuskien äiti - ei levännyt hetkeäkään meno- j

Voi kun olisi niin fiksu, että kirjaisi aina ylös uusien kasvien istutusajankohdan, keneltä se on saatu ja mihin kohtaan istutettu. Mutta kun ei muista eikä aina malta! Vuosi vuodelta muistan paremmin, mutta yhä näitä "Ei harmainta hajuakaan, mikä tuo on.." -hetkiä tulee... Ei auta kuin odottaa minkä näköistä kukkaa sieltä oudoista varsista pukkaa. Mielenkiintoisen näköisiä nuppuja ainakin..

Talvitunnelmaa taloon vaikka keskellä kesää! Tarvikkeeksi riittää possupehmolelu tai vastaava, kunhan on tarpeeksi iso. 1. Otetaan possulelu napakasti etutassujen väliin, hyvä ote possun selkärangan kohdalta saumasta. 2. Kistaistaan reippaasti niin, että tulee kunnon reikä. 3. Suurennetaan reikää n. kahden tassun kokoiseksi, mieluummin kolmen tassun kokoiseksi. 4. Tehdään ensiravistus. 5. Jos todetaan, että fylliä tulee ulos tarpeeksi, lähdetään laukkaamaan ympäri huoneita niin, että fylliä leviää mahdollisimman laajalle alueelle. HUOM! Jatkuva ravistelu on tarpeen! 6. Lopetetaan, kun possu on tyhjä. Lopputuloksena on sisustuslehtiä lainatakseni "Juhlavan pehmeä ja valoista tunnelma kun valkoinen pehmotäyte on laskeutunut tasaisesti joka puolelle, tuoden jouluista lumen tunnelmaa. Lisäkoristeeksi voi heitellä hieman hilettä pehmotäytteiden päälle."

Mamman mastodontti kävi tänään näyttelyssä Kotkassa. Kotiin tuomisina viimeinen serti ja valionarvo. Kaupan päälle toiseksi paras narttu -sijoitus ja vara-cacib. Tulihan se viimeinen serti vihdoin! Tuomari oli irlantilainen, samoin kuin edellinen Nopalle sertin antanut tuomari. Täytyy katsella ensi kesän näyttelylistoja ihan eri sihdillä :) Noppa ei pahemmin näyttelymenestyksestä välittänyt, eipä juuri stressaa näyttelyistä muutenkaan.. Se seisoi paras narttu-kehässä kuin Lootin vaimo - tosin torkkuen... Silmät luppasivat kummasti pitkän näyttelypäivän seurauksena ja lämpimässä auringonpaisteessa oli mukava rentoutua. Olimme paikalla jo aamupäivästä, mutta silti meinasimme myöhästyä, sillä kelpieillä oli supernopea tuomari. Taina ja Misty olivat kyydissä ja ehtivät viime tingassa kehään. Minä en ehtinyt autolta Noppaa hakemasta, kun he tulivat kehästä rotunsa paras-ruusukkeen ja cabibin kera. Misty pokkaa niitä miltei joka näyttelystä, onnittelut! Tainalla oli onnea muutenkin, hän voit

Eikä niin kuin toivotaan. Nopalla puhkesi viikonlopun uimisesta vatsaan hot spot. Koko vatsan alue oli kirkuvan punainen, kipeä ja kutiseva. Onneksi paikallisen apteekkimme farmaseutti tiesi heti mistä on kyse ja antoi hoito-ohjeet. Pesen Nopan vatsan lääkeshampoolla tai putsaan sen Betadine-liuoksella, lisäksi Bacimycin-jauhetta ja vielä viilentävää ja kutinaa helpottavaa suihketta päälle. Kutina ja olo on selvästi helpottunut, mutta viikonlopun mökkireissu jää nyt tekemättä. Järvestä sitä ei saa pidettyä pois olisi Noppaa kohtaan väärin pitää sitä hihnassa mökillä omalla pihalla. Tänään oli Springerspanieliyhdistyksen järjestämä tottelevaisuuskilpailu Munkkiniemessä Koneen kentällä. Tuomarina oli Hannele Pörsti. Kisa oli leppoisa, hyvin järjestetty ja siellä oli hyvät palkinnot. Sellainen hyvän mielen kisailta. Tosin hyvä mieli ei ollut Nopan suorituksesta. Taina ohjasi Noppaa, joka teki liikkeet ihan hyvin miltei loppuun asti. Viimeiset kolme liikettä (nouto, kauko-ohjaus ja hyppy)

Nartun omistajan iloja: rätti käteen ja imuri esille joka päivä seuraavien viikkojen ajan. Noppa valmistautuu syksyn juoksuihin: se heittää muhkean turkkinsa pois taas "kaikki pois ja heti!"-tyylillä. Meillä on turkisvuorattu talo, jossa viilettää nyrkin kokoisia villakoiria jokapäiväisestä imuroinnista huolimatta. Nopalla on periaate, että kun lähtee, niin lähtee kunnolla, mutta kun ei ole karvanvaihtoaika, niin sitten ei irtoa käytännössä juuri mitään. Tara-draamaprinsessa teki vihdoin oikeat juoksut. Toukokuussa se meinasi tehdä, mutta ei sittenkään. Nyt siitä ei voi erehtyä. Kuvitelkaa pahinta murrosikäänsä poteva teini Taran muodossa, siis suurella touhulla ja draamalla. Sen motto on muutenkin "Toimintaa, ei ajatusta"... Sen hormonimyrskyt ja huomionkipeyskohtaukset saisivat monen nuortenlehden ongelmapalstan toimittajan kateelliseksi!

Vietimme viikonlopun mökillä kolmen koiran kanssa, Manta-mummokoira oli mukana. Noppa ja Tara syöksyivät järveen miltei heti autosta päästyään. Joka kerta sama juttu. Lauantaina Nopalta petti kisahermo, kun ei saanut uimalupaa tarpeeksi nopeasti: se "putosi" laiturin päästä järveen - kolme kertaa... Miltei kuulin sen viheltelevän uidessaan, tai ainakin hyräilevän. Tara ui perässä sitä paimentaen ja Mantalla oli omat projektit vesilelun kanssa. Sade eikä koleahko sää haitannut lainkaan. Uinnin jälkeen akat kuivattiin ja laitettiin hetkeksi aikaa froteiset kylpytakit imemään vielä liikoja vesiä pois turkeista. Kylpytakkijengi vaikutti sangen tyytyväiseltä mökkiviikonloppuun. Päät järvessä Noppa sohvalla uin tireissun jälkeen M anta ja kylpytakki Tara näyttää miettivän tässä kuvassa jotain. Luulen, että vain näyttää. Luultavasti siellä pyörii Iso Pyörä tyhjää... Noppa valtasi sohvan. "Jos mä levittäydyn tähän koko pituudelta, ei kukaan muu tule häiritsemään mun päiväuni

Viime syksyn lukemattomat kyykkimiset kukkapenkeissä iltamyöhään asti tuottivat toivottua tulosta tänä keväänä: lukuisia kauniita tulppaaneja, jotka olivat kestäneet ihmeen hyvin ankaran talven ja säästyneet myyräinventaarioilta. Myös iirikset kukkivat kauniisti Ja punainen unikko myös

Ainakin Nopan mielestä. Viikonloppuna kävimme karva-akkojen poikaystävien omistajan Miian mukana Jämsän ja Lohjan näyttelyissä. Miialla oli Leksa-veteraani mukana. Tosin Leksa on jättänyt noteeraamatta tuon veteraani-osuuden, sen verran vauhtia ja tohinaa sillä oli! Lauantain Jämsän näyttelyssä oli hyytävän kylmä (vain rakeet puuttuivat!), mutta koirat viihtyivät viileässä säässä. Leksa touhotti Nopankin edestä näyttelypaikalla ja oli kaunein bordercollie, kaunein veteraani ja vielä koko näyttelyn toiseksi kaunein veteraani! Hyvä Leksa! Noppa oli kolmanneksi kaunein narttu, sai vara-sertin. Se viimeinen, "oikea" serti siltä vielä puuttuu muotovalioitumisesta. Sunnuntaina olimme Lohjalla aurinkoisessa säässä. Onneksi tuuli sen verran, ettei ollut liian kuuma koirille. Sympaattinen tuomari Maija Heinilä pahoitteli, että vaikka Noppa on hänen mielestään erinomainen koira kaikin tavoin, se on kuitenkin liian raskas hänen makuunsa. Noppa sai erittäin hyvän ja oli kolmas (viimeinen