kuva

kuva
Vielä kaikki neljä yhdessä, elokuussa 2017

30.4.2010

Tää_sohva_on_liian_lyhyt.

Ehdottomasti.

Mitä tekee koira- ja puutarhafriikki vapunaattona?

a) hakee koiran Kajaanista siippansa kanssa yhden päivän aikana. Eli ajaa Kajaaniin ja takaisin hakemaan koiraa, josta ei ole nähnyt edes kuvaa.

b) kitkee puolipimeässä rikkaruohoja perennapenkistä naapureiden bilettäessä pihoillaan.

Oikea vastaus: kohta a viime vuonna, kohta b tänä vuonna tänään...

P.S. Mitä tekee siippani Juha vapunaattona? Kulmahuoneen remonttia tietenkin!

Kasvun ihme(ttelyä)

Koirista puutarhaan: hain tänään postista Viherpeukaloilta talvella tilaamani perennapaketin. Kun vain muistaisin, mitä olen tilannut... Jossain sähköpostin uumenissa se tilaus varmaan on. Paketeissa on punatähkää, liljoja ja jotain muuta. Siinä viimeisessä lukee vain "Special mix". Jep jep.

Myös perennapenkeistä nousevat taimet aiheuttavat saman kysymyksen joka vuosi: "Siis MITÄ mä olen tuohon istuttanut?!". Joka syksy sitä luulee muistavansa keväällä mitä missäkin on. Ja joka kevät sitä äimistelee ahteri pystyssä perennapenkissä, että mitäköhän täältäkin nousee. Eikä puutarhapäiväkirjastakaan ole apua, kun ei ole tarkkoja valokuvia ostetuista/saaduista kasveista ja mihin niitä on istutettu.

Vuosi vuodelta joko muisti tai tietoisuus paranee (veikkaan jälkimmäistä) eikä enää tarvitse odottaa pitkälle kesään, kunnes taimista näkee ovatko ne rikkaruohoja vai istutettuja perennoja.

Mielenkiintoista aikaa tämä kevät.

Paimenkoira vauhdissa

Nopalle on tulossa kiireinen kesä jos kohdistaa paimentamisintoaan kuten äsken.

Se yritti paimentaa paksua kimalaista, siinä tietenkään onnistumatta. Kun kimalainen ei pysynyt paikallaan tiukasta silmäkontaktista huolimatta ja lähti lentoon, Noppa juoksi sen perässä ja haukkui komentohaukkua.

Ei sentään yrittänyt syödä sitä, onneksi.

Tekohengitystä ja lehmä-Tara

Olen potenut ärhäkkää (ärsyttävää) flunssaa tämän viikon ja tauti tuntuu voivan edelleen hyvin. Keskiviikkoiltana makasin sohvalla hengittäen vaikeasti, koska kaikki ilmanottokanavat olivat ihan tukossa.

Noppa nukkui viereisellä sohvalla sikeästi, kunnes havahtui nopeasti, tuijotti minua pitkään ja harkitsevasti - ja tuli silmiin tuijottaen vauhdilla suoraan rintakehäni päälle. Siinä vaiheessa meinasi loppua happi kokonaan, Noppa kun ei ole sieltä kevyimmästä päästä bordercollieita... Noppa tietää, ettei saa nuolla minua naamasta, mutta se oli kai päättänyt antaa mammalle tekohengitystä.

Sain pungerrettua sen pois päältäni, mutta hetken kuluttua se tuli taas. Sain tuhistua sille protestin asiasta ja se luovutti. Mutta seurasi silmä kovana minua sohvalta. Hengitykseni kuulosti nähtävästi todella huolestuttavalta sen mielestä. Seuraavana päivänä se ei noteerannut asiaa enää lainkaan. Joko hengitykseni kulki paremmin (ei kyllä tuntunut siltä) tai se oli jo luovuttanut. Veikkaan jälkimmäistä.

Seurasin Taran iltapäiväjumppaa äsken. Ensin selällään matolla, takajalkoja ojennellen. Ees taas, yks kaks, ees taas, yks kaks... Sitten peppu pystyssä -venytys, sitten takaosan venytys ja lopulta niskat. Jokaisen liikkeen välissä se päästi vähemmän koiramaisen ja ennen kaikkea vähemmän narttumaisen "MÖÖÖ" -äänen.

Arlan mainos julisti aikoinaan, että jokaisessa meissä asuu pieni lehmä. Tarassa asuu kuuleman mukaan paljon isompi...

25.4.2010

Treenikommentteja :)

Tästä blogista on turha etsiä asiantuntevia, analysoivia ja tarkkoja kuvauksia siitä, miten toko-, agility- tms. treenit ovat menneet ja mitä pitäisi tehdä suoritusten parantamiseksi.

Olin tänään Tainan ja Misty-kelpien seurana Messukeskuksessa agilitykisoissa. Taina ja Misty tekivät todella hienot suoritukset, sijoittuivat kolme kertaa palkintopallille. Onnittelut!

Heidän ja muiden kisaamista seuratessani varmistuin siitä, että agility ei ole minun juttuni. Pyörtyisin tai oksentaisin ennen lähtöä ja unohtaisin radan sinne päästyäni. Luultavasti tekisin ne kaikki.

Näyttely- ja tokokisoissa olen ainakin yrittänyt parhaani pilatakseni tahtomattani koiran suorituksen. BH-kokeesta Noppa pääsi läpi, koska tuomari näki koiran osaavan, vaikka ohjaaja (=minä) toheloi minkä ehti.. Yleensä aina ne virheiden syyt ovat siellä hihnan ohjaajan päässä ennemmin kuin koiran.

Illalla oli pitkästä aikaa joukkotokotreenit "omalla" (eli Tuusulan Kennelkerhon) kentällä. Koiria oli paikalla paljon, niin paljon, että Taralla niksahti paimennusvaihde päälle. Se teki aluksi hyvää työtä ja keskittyi, mutta sitten se hiffasi koiramäärän (no, reilu vartti siinä kestikin..) ja totesi ympäri kenttää sijoittuneet koirat ohjaajineen olevan liian levällään. Kasaanhan ne piti saada. Tara meni siis jäähylle säännöllisin väliajoin.

Nopan mielestä tokoilu on kivaa, mutta valeraskauden hormonihöyryissä se keskittyi hankkimaan aavepennuilleen ruokaa ja teki erinomaisen jälkityöskentelyn ympäri kenttää etsien muilta pudonneita nameja.

Vaikkei suorituksemme mennytkään ihan priimasti, niin oli kivaa silti. Oli rento tunnelma ja mukava nähdä treenikavereita pitkästä aikaa.

24.4.2010

Koirat koomassa ja sääharmitusta

NYT on olohuoneessa kaksi täysin taintunutta bordercollieta. Molemmat saivat Tainalta metsälenkin jälkeen tehokkaan hieronnan, joka näemmä rentoutti ne täysin. Jopa Tarakin malttoi antaa Tainan hieroa.

Päivän pihatyöt jäivät vähiin kun taivaalta tippui vuoroin rakeita, vettä tai räntää. Huomenna Juha hakee vanhemmiltani ylimääräistä aitaverkkoa, pakko pistää sitä pitkän perennapenkin suojaksi. Muuten kesän perennakasvu jää meidän pihalla kovin, kovin matalaksi...

Perennapenkissä on jo nyt enemmän kiihdytysjälkiä tassuista kuin nousevia taimia.

23.4.2010

Remonttiväsymystä

Koirilla siis. Nopan mielestä on törkeää, että oma sohva on väärässä paikassa (se on siirretty olohuoneeseen), porukkaa ramppaa ees taas (rankkaa toimia ovikellona) ja tänään ammuttiin naulapyssyllä! Sisällä! Pöyristyttävää!

Noppa mökötti aikansa keskellä kylpyhuoneen lattiaa (olisi laittanut kädet ristiin rinnan päälle jos olisi ollut ihminen) ja koska hänen draamaesityksensä ei saanut yleisöä, se hiippaili keittiöön jatkotirsoille.

Tara taas touhottaa ees taas "Mitä te teette?", "Mitä nyt tapahtuu?" "Pitäisikö tähän osallistua?", "Osallistun nyt kuitenkin."

Iltaisin ei tarvitsisi televisiota katsoa lainkaan, väsyneiden koirien nukkumista voisi seurata illat pitkät. Tassut käy, huulet heiluu, korvat väpättää, hännät heiluu - päivän touhotukset siirtyvät kummankin uniin.

21.4.2010

Märkää menoa Hyvinkäällä

Päivän kestäneen remontti- ja pihapuuhien vahtimisen jatkeeksi karva-akkamme pääsivät uimaan.

Hyvinkään koirauimala on koirien käytöksen perusteella iiiihana paikka. Jopa Noppa riehaantuu siellä aivan tolkuttomasti, poikkeuksellista käytöstä siltä. Se kiljui (!), kun jouduimme odottamaan vuoroamme.

Kun se pääsi altaaseen, se ui muutaman kerran ja sen jälkeen istui rampilla läiskytellen ja maiskutellen vettä. Kai se olisi viettänyt koko puolituntisen siinä rampilla, jos Juha ei sitä olisi hoputtanut välillä uimaan... Hirveä kiire sinne ja sitten se vain istuisi siellä. Sama juttu mökillä, se varmaan asuisi laiturilla jos saisi ruuan sinne.

Tara - no, kuinka ollakaan - ui sitten koko rahan edestä. Tällä kertaa hihnassa, koska se olisi muuten vain paimentanut Noppaa. Tara ei ollut edes nähnyt avovettä kun se tuli meille viime vappuna. Ei se sitä haitannut uintiasiankaan kanssa, "Pää edellä tilanteeseen" kun on sen motto..

Kummallakin koiralla on periaate, että allasta ei uida ees taas, vain yhteen suuntaan. Ne uivat päähän, juoksevat aloitusrampille ja sitten uivat taas päähän. Tara tekisi sitä kai niin kauan kun pystyisi nousemaan altaasta. Puoli tuntia ei tunnu sillä näemmä missään.

Tara pitää kiskoa altaasta, Noppa tulee sieltä hieman helpommin. Kotiin lähti kaksi tyytyväisen oloista kylpytakkista karva-akkaa ja hivenen uuvahtaneet omistajat :)



Kuva marraskuiselta uintireissulta. Noppa harkitsee altaaseen menoa, Tara odottaa siellä jo.

Akat peräkkäin, Nopalla vesilelu.

20.4.2010

Kauppareissuja, puutarhaostoksia ja palelevat sormet

Touhukas päivä, ainakin koirille. Ne olivat mukana autossa kun kävimme kahteen otteeseen ostoksilla tänään. Tara on maaninen (tjaah, missä se EI ole maaninen...) automatkailija. Se väijyy muuta liikennettä auton takaosassa heiluen kun huuhkaja karusellissa.

Noppa nukkuu autossa, on hereillä yleensä vain lähdön ja saapumisen. Mitä sitä turhia hötkyilemään.

Kun Pirilässä ei ollut, kävin Plantagenista ostamassa mm. dahlian mukuloita. Oli "pakko" laittaa ne heti esikasvatukseen. Naapurin kellarista pitäisi hakea viimekesäiset, toivottavasti ovat talvehtineet hyvin. Touko-kesäkuun vaihteessa onkin taas se jokakeväinen ongelma, mihin ne kasvaneet dahliat saa istutettua :)

Olipas terapeuttista iskeä sormet multaan, vaikka näpit meinasivatkin jäätyä.

19.4.2010

Remonttinärkästystä

Noppa tekee reklamaation ihan pian. Sen sohva on täynnä remontin jäljiltä siirrettyä tavaraa ja Nopalle on jäänyt vain pieni kulma. Se mulkoilee paheksuvasti, kun siivoan loppuja tavaroita. Hänen huonettaan ja rauhaansa häiritään pahasti.

Pieni taramainen kohtaus lauantailta: Tara humputtaa häntä kaarella tarkistamaan, mitä kulmahuoneessa tapahtuu (huoneen purku jo aloitettu). "Uuh, täällähän tapahtuu jotain!" , palaa samaa kyytiä olohuoneeseen, rapsuttaa kaulaansa (Tara rapsuttaa kaulaa aina kun kuula alkaa jumittaa, kai se käynnistää aivotoimintaa..) - ja humputtaa takaisin kulmahuoneeseen uusintatarkastukselle...

18.4.2010

Metsälenkkiä ja energisiä koiria

Mjaah. Otsikko on hieman virheellinen, tuo energisiä koiria -kohta pitäisi olla yksikössä. Taralla ei taaskaan ollut jarruja, mutta kaasupoljin pohjassa koko metsälenkin ajan.

Juha oli jo yhden pitkän lenkin aamulla tehnyt, mutta ei näemmä tämä toinen aamupäivän lenkki tuntunut missään.

Noppa keskittyi keväästä nauttimiseen: se kuunteli ja haisteli silmät sirrillään metsän ääniä ja tuoksuja. Tara kohelsi sitten koko rahan edestä. Oli taas "mitä isompi runko, sen parempi" -meininki keppien kanssa, lopetin sen ilon aika lyhyeen.

"Miksi me pysähdyttiin?"

Borderlollieseisoja-Tara


Noppa hölköttelee lenkillä


Tara ja "kivan kokoinen" keppi..
















Nopan sohva on varattu kulmahuoneen remontin takia, olkkarin pikkusohva toimii näemmä oman sohvan sijaisena...

Sekalaisia kuvia karva-akoista

Näin opetetaan bordercollielle paimentamista: pistetään paimennusDVD pyörimään :) Kerrankin Tara keskittyi!


Karva-akat sohvalla


Tara-orava tarkkailee pihaa Nopan tuolissa


Noppa ja lelu talvella 2009


Nopalla on hilppasen ahdasta tuolissa :)

17.4.2010

Orava-TV, mutapalloa ja muita pihaharrastuksia

Lumikellot ja krookukset kukkivat etupihan seinustan penkissä.

Lomasuunnitelmamme menivät sitten uusiksi Islannin tulivuorenpurkauksen takia. Espanjan aurinko ja +20C vaihtuivat kotimaan tuuleen, sateeseen ja muutamaan lämpöasteeseen. Koirien mielestä varmaan loistojuttu, kun olemme kotona koko viikon niiden kanssa.

Aamupäivällä paistoi aurinko, mutta piha on sen verran märkä ja nurmikko osittain mutainen, ettei haravointia voinut edes suunnitella.

Nopan ehdoton mieliharrastus pihatöissä on vaania haravaa. Muuten sitä ei juuri pöyhimiseni kukkapenkissä voisi vähempää kiinnostaa.

Noppa keskittyy enemmän Orava-TV:n katseluun ja kommentointiin. Eikä sillä niin väliä, vaikkei oravia näy mailla halmeilla. Ainahan sitä voi istua aidan vierellä niitä odottamassa.


Tosin vähän niin kuin katselisi telkkarin testikuvaa, minun mielestäni.

Tara teki inventaariota lumen alta löytyneisiin leluihin. Miltei tyhjentynyt jättitennispallo oli ihana. Eikä haitannut yhtään, että pallo ei juuri lentänyt, vaan lähinnä pyyhki vain mutaista nurmikon pintaa. Ihan sama, miten se liikkuu, kunhan liikkuu, tuumaa Tara.